Eläinoikeusblogi
Eläinoikeusblogissa julkaistaan säännöllisesti kirjoituksia ajankohtaisista eläinoikeuskysymyksistä.
Elämänrakkaus?
Laura Gustafsson kirjoittaa romaanistaan Mikään ei todella katoa, jonka päähenkilö on nimeltä mainitsemattoman eläinoikeusjärjestön työntekijä, joka käy vapaa-ajallaan dokumentoimassa tuotantotiloja.
"Aktivistin sielusta kamppailevat idealismi ja halu antaa periksi tavoitteen mahdottomuuden ja suuruudenhulluuden sekä lajitovereiden banaalin pahuuden edessä. Mutta luovuttaminen vaatisi ehkä vielä ankarampaa itsensä kovettamista kuin jatkaminen. Kenties aihe on tämä ristiriita?"
Kuka ajattelisi kettua
Luolakoirakokeissa kuvatut videot paljastivat, että kokeissa rikotaan järjestelmällisesti paitsi kokeiden omia sääntöjä, myös eläinsuojelulakia.
Eläinoikeusblogi julkaistaan tällä kertaa nimettömänä. Tekstin on kirjoittanut aktivisti, joka oli seuraamassa koetta ja teki valtavan tärkeän työn eläimiin kohdistuvan julmuuden esilletuomiseksi.
Kymmenen vuotta Vegaanihaastetta
Kipinä Vegaanihaasteelle syttyi yli kymmenen vuotta sitten erään Oikeutta eläimille -yhdistyksen aktiivin mielessä. Monella ihmisellä oli halu ryhtyä kasvissyöjäksi, mutta reseptejä ja tietoa oli saatavilla vähän.
Vegaanihaasteesta tulisi kätevä, helposti lähestyttävä paketti, jonka avulla kasvissyönnin kokeileminen tehtäisiin mahdollisimman yksinkertaiseksi.
Paha on täällä
Mielikuvissa paha on aina etäällä. Se on kaukana maantieteellisesti – jossakin toisessa valtiossa, kenties maapallon vastalaidalla, tuhansien kilometrien päässä. Se on kaukana myös ajallisesti. Paha tapahtui kauan sitten aivan muiden sukupolvien toimesta.
Näin me totumme ajattelemaan, sillä pahan etäännyttäminen on lohdullista.
Yhtä kärsimyksessä ja ilossa
Vaikka nykyihminen ei välttämättä juurikaan kohtaa tuotannossa pidettäviä eläimiä, voi hän silti samaistua niihin. Joidenkin ihmisten eläinsuhteille voimakkaat henkilökohtaiset oivalluksen hetket yhtäläisyyksistä muiden lajien kanssa ovat käänteentekeviä.
Uusi eläinlaki on hylättävä ja eläinpolitiikan surkea perinne rikottava
Uusi eläinlaki on katastrofaalisella tavalla epäonnistunut ja ristiriidassa omien tavoitteidensa kanssa. Sen mukanaan tuomat parannukset ovat epäonnistumisiin verrattuna niin mitättömiä, etteivät ne ansaitse tulla mainituksi.
Eläinsuojelun uusi aikakausi
Alistetuksi joutuminen tarkoittaa julkisen vallan epäoikeudenmukaista tai julmaa
vallankäyttöä – sortoa – joka kohdistuu yksilöön. Perusoikeuksista säätäminen on yhteiskunnan normatiivinen toimenpide sorron lopettamiseksi. Nyt on eläinsuojelun perustan uudelleen valamisen aika.
Työelämääntutustumista eläinten puolesta
Kahdeksasluokkalainen Aamu Lahti Olarin koulusta oli tutustumassa työelämään Oikeutta eläimille -yhdistyksellä. Aamu kertoo Eläinoikeusblogissa viikostaan eläinoikeustyön parissa
Eläinsuojelulaki suojaa kaikkia — paitsi eläimiä
Elokuun alussa sosiaalisessa mediassa keskustelua herätti salakuvattu materiaali johtavalta suomalaiselta lihakanitilalta. Myös Helsingin Sanomat käsitteli aihetta kirjoituksessaan ”Rakas perheenjäsen vai pala paistia?”. Julkaistu videomateriaali on taltioitu laittomasti, mutta myös videolla näkyvät kanien olosuhteet vaikuttavat eläinrakkaan katsojan silmiin kauhistuttavilta. Videolla näkyy, että tilalla kanit elävät ahtaissa häkeissä tai aitauksissa jopa 17 kanin ryhmissä. Valtaosalla kaneista ei ole myöskään virikkeitä tai piilopaikkaa. Salliiko eläinsuojelulaki siis tällaiset tilat?
"Suojelukoirien väkivaltainen kohtelu ei lopu, mikäli käsitys eläimestä ja sen oikeuksista ei muutu"
On kulunut puolitoista vuotta siitä, kun suojelukoiriin kohdistuva laajamittainen väkivaltainen kohtelu paljastui. Rikostutkintaa suoritettiin Lounais-Suomessa ja Itä-Uudellamaalla. Poliisitutkinta on vihdoin valmistunut.
"I can't believe we still have to protest this shit"
"Miten turkistarhauksen kaltainen eläinrääkkäys on edelleen sallittua?”, on ollu yleisin kysymys sen jälkeen, kun eurooppalaisen kansalaisaloitteen julkaisu viime viikolla nosti aiheen taas keskusteluun.
Kysymys on hyvä, ja siihen voi yrittää vastata tutkimalla, miten asiasta päättävät poliitikot ovat puolustaneet turkistarhausta.
Kuka pakkoerottaisi emon poikasestaan?
Yksi eläinteollisuuden vaietuimpia väkivallan muotoja on emon ja poikasen pakkoerotus. Tuo pakkoerotus on keskeinen osa esimerkiksi maidontuotantoa. Jotta maito voitaisiin kuljettaa marketteihin ja myydä ihmisille (joista ainutkaan ei tosiasiallisesti toisen lajin maitoa tarvitse, mutta joiden ostohalukkuus kasvattaa Valion kaltaisten firmojen pankkitilejä), on vasikka poistettava kuvioista.