Luolakoirien kokeet - järjestettyä eläin­tappelua

5-vuotias saksanmetsästysterrieri. Kuolinsyy: Tapaturma. Metsästystilanteessa jäi kivikkoon kiinni eikä saatu riittävän nopeasti pinnalle. 

4-vuotias saksanmetsästysterrieri. Kuolinsyy: Petovahinko, jäi metsästystilanteessa maaperään jossa mäyriä, ilmeisesti sydän petti. 

5-vuotias mäyräkoira. Kuolinsyy: Tapaturma. Sai metsästystilanteessa mäyrän kynsistä vakavia haavoja molempiin silmiinsä, lopetettiin.

2-vuotias jackrusselinterrieri. Kuolinsyy: Tapaturma. Metsästystilanteessa mäyrä repi.

---

Ylläolevat koirien kuolinsyyt ovat esimerkkejä muutaman viime vuoden ajalta Kennelliiton tietokannasta ja metsästäjien somejulkaisuista. 

Luolametsästys on yksi julmimmista metsästysmuodoista. Metsästäjät lähettävät terrierin tai mäyräkoiran maan alle luonnonvaraisten eläinten pesäluoliin. Luolassa koira joko ajaa siellä majailevan tai talviunta nukkuvan mäyrän, ketun tai supikoiran ulos metsästäjän ammuttavaksi, tai haukkuu ja painostaa saaliseläintä, kunnes metsästäjä saa kaivettua luolan auki. 

Luolametsästys on usein raakaa tappelua eläinten välillä. Metsästettävien eläinten lisäksi tämän metsästysmuodon uhreiksi joutuu myös paljon koiria. 

Mäyräkoiraliiton nettisivujen mukaan metsästys “saattaa kestää tunteja ja yhteenotot saattavat olla rajujakin”. Metsästyksen kuvataan olevan “kahden titaanin taistelu, jossa katsotaan kumman henkinen ja fyysinen kantti kestää”. 

Nämä kuvaukset kuulostavat ehkä metsästäjälle viihdyttävältä ja jännittävältä, mutta eläimelle ne merkitsevät pitkäkestoista kauhua, kipua ja kärsimystä.

Metsästysharrastajien ryhmissä ja Youtube-kanavilla jaetaan videoita, joilla koirat ahdistavat, purevat ja pelottelevat metsästettäviä eläimiä. Näin siitä huolimatta, että metsästyslaki ja eläinsuojelulaki molemmat kieltävät tarpeettoman kärsimyksen aiheuttamisen eläimille.

Luola­koirien taipumus­kokeet

Luolakoirien “kovuutta” ja soveltuvuutta luolametsästykseen testataan Suomen Kennelliiton alaisissa luolakoirien taipumuskokeissa, lyhennettynä LUT. Kokeissa vanerista rakennettuun keinoluolaan laitetaan elävä kettu, ja koiran tehtävä on tarkastaa luolasto ja osoittaa rohkeutensa painostamalla kettua. 

Kokeen sääntöjen mukaan “otteita ei saa päästää syntymään” koiran ja ketun välille. Kennelliiton valtuuston jäsen Eero Suomus kertoi asiantuntijalausunnossaan maa- ja metsätalousministeriössä toimivalle harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnalle, ettei ketun haluta kokeissa vahingoittuvan.

Saimme haltuumme kahdessa eri LUT-kokeessa kuvattua videomateriaalia. Videot osoittavat, että toiminta on käytännössä järjestettyä eläintappelua, jossa niin koirat kuin ketutkin saavat puremia. Kokeissa etenkin kettujen osana on pitkäkestoinen ja toistuva pelko sekä psyykkinen kärsimys. 

Teksti jatkuu videon jälkeen.

Kokeessa kettu on ensin ritilän takana luolaston ensimmäisellä "pesällä", ja koiran tehtävä on haukkua kettua. Tämän jälkeen kettu päästetään etenemään luolastossa, ja koira vapautetaan sen perään.

Koe päättyy hyväksytysti, kun koira on painostanut ja uhannut kettua 20 minuutin ajan, tai kun koira käy ketun kimppuun ja puree sitä pitkään. Kettu tulee sääntöjen mukaan vaihtaa kolmen koiran jälkeen. Yksi kettu saattaa siis joutua pelottelun kohteeksi tunnin ajan. 

Kokeissa tulee olla läsnä eläinlääkäri, jonka tehtävänä on valvoa, että kokeessa noudatetaan eläinsuojelulakia. Videolla eläinlääkäri ei kuitenkaan missään vaiheessa puutu tapahtumiin. Koe keskeytetään purutilanteessa vasta järjestäjän päätöksellä, kun koira puree kettua päästämättä irti. Eläinlääkärit eivät tarkasta eläinten hyvinvointia. Toisessa kokeessa eläinlääkäri naureskelee tilanteelle, jossa koe on keskeytetty, kun koira on purrut kettua hännästä. Toisessa kokeessa kokeen järjestäjä kertoo, ettei koetta aiemmin valvomassa ollut eläinlääkäri enää halunnut tulla paikalle, “kun täällä on niin paljon verta”.

Eläinlääkärillä ei kokeissa ole riippumattoman valvojan asemaa, vaan hän saa palkan samalta kokeen järjestäjältä, jonka toimintaa hänen tulisi valvoa. 

Teksti jatkuu kuvan jälkeen.

Kettujen kohtalo

Kokeiden välillä ketut elävät turkistarhamaisissa oloissa. Kävimme katsomassa ja kuvaamassa kettujen pitopaikkaa, joka sijaitsee Ikaalisissa keskellä metsää. Kettujen häkit olivat lähes virikkeettömiä, hyvin ahtaita ja verkkopohjaisia. Ketut voivat elää häkeissä vuosia, ja ne pääsevät ulos ainoastaan koetilanteisiin, jossa ne altistuvat stressille ja kivulle.

Itä-Suomen hovioikeus on tammikuussa 2022 antanut päätöksen, jonka mukaan harrastustoimintaa varten pidettävien kettujen pito turkistarhamaisissa oloissa ei ole eläinsuojelusäädösten mukaista, vaan niiden pitoa määrittää harrastuseläimiin sovellettavaa pieneläinasetus. Turkistarhaoloissa kettu ei hovioikeuden mukaan pääse toteuttamaan lajityypillistä käyttäytymistään. 

Mynämäellä kuvatulla videolla kokeen ylituomari sanoo, että “kettu on saattanut ottaa tuhat eri koiraa”. Vaikka luku olisi liioittelua, on tämän ketun elämä ollut vuosien kärsimystä ahtaassa häkissä ja jatkuvia, stressaavia matkoja tappelemaan metsästyskoirien kanssa.

Seura- ja harrastuseläinten hyvinvointia pohtiva maa- ja metsätalousministeriön neuvottelukunta on helmikuussa antamassaan lausunnossa asettunut kannattamaan elävien eläinten käytön kieltoa LUT-kokeissa. Neuvottelukunta toteaa, että “kettu joutuu koe- tai harjoitustilanteessa kärsimään tarpeettomasti pelosta ja stressistä” ja että “ketut voivat kärsiä myös kivusta, jos metsästyskoira pääsee varotoimenpiteistä huolimatta puremaan kettua”. 

Tällaisia varotoimenpiteitä ei kuvatuissa kokeissa tehty lainkaan. Päinvastoin koirien annettiin purra kettua ja puremisesta jopa palkittiin. Ketun kimppuun fyysisesti käyneet koirat saivat hyväksytyn tuloksen hyvillä pisteillä.

Neuvottelukunta kritisoi myös luolametsästystä koirilla:

“Neuvottelukunta on huolestunut etenkin mäyränpyynnissä esiintyvistä tilanteista, joissa koiran ahdistama mäyrä voi puolustautuessaan aiheuttaa koiralle vakavia vammoja. Koska on käytännössä mahdotonta esimerkiksi supikoiran metsästystilanteissa saada täyttä varmuutta siitä, onko luolastossa supikoira, mäyrä vai jokin muu eläin, neuvottelukunta katsoo, että vaihtoehtoisia tapoja luolapyyntiin olisi kehitettävä metsästyskoirien suojelemiseksi ja turhan kärsimyksen välttämiseksi.”

Luolametsästys on jo kielletty esimerkiksi Englannissa ja Walesissa, joissa vuoden 2004 Hunting Act kieltää tiettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta koirilla metsästyksen kokonaan. Ruotsissa eläinsuojelulaki periaatteessa kieltää sellaiset eläinkilpailut, jotka aiheuttavat eläimille kärsimystä, mutta luolakoirien kokeille on erikseen annettu tähän poikkeuslupa asetuksella.  Vuonna 2019 Ruotsin hallitus antoi luonnonsuojelu- ja maatalousvirastoille tehtäväksi selvittää taipumuskokeiden tarpeellisuutta. Selvitys päätyi siihen tulokseen, etteivät kokeet ole vaihtoehtoisia menetelmiä parempia selvittämään luolakoirien soveltuvuutta. Tanskassa kettujen pitäminen on kielletty vuonna 2009, mikä on samalla lopettanut luolakoirien kokeet ja harjoittelun elävillä ketuilla.

Suomessa metsästäjät ovat perustelleet haluaan jatkaa luolametsästystä sillä, että tällä tavalla voidaan tappaa metsästäjien vihaamia supikoiria, jotka on luokiteltu vieraslajiksi. Kuitenkin lähes kaikilla sosiaalisen median sivustoilla luolametsästäjät poseeraavat kuolleiden mäyrien kanssa. Harmiton mäyrä ei suinkaan ole vieraslaji. Lisäksi eläinsuojelulaki kieltää tarpeettoman kärsimyksen aiheuttamisen myös supikoirille. Käytännössä luolametsästyksessä ei voida tietää, mikä eläin luolassa on.

Kysymyksiä ja vastauksia luolakoiratoiminnasta

Mistä luolakoirakokeissa on kysymys?

Kennelliiton alaisia luolakoiraroduille tarkoitettuja kokeita on kaksi: keinoluolastossa toteutettu luolakoirien taipumuskoe (LUT), sekä luonnonluolastossa toteutettu luolakoirien metsästyskoe (LUME). 

Luolakoirien taipumuskokeissa (LUT) koira ja kettu laitetaan suorituksen ajaksi vanerista rakennettuihin keinoluolastoihin. Kokeessa koiran tarkoitus on löytää kettu eri sijainneista ja ilmoittaa löydöstä haukkumalla.

Luolakoirien metsästyskokeissa (LUME) villieläinten rakentamissa luolastoissa kohteina ovat luonnonvaraiset ketut, supikoirat ja mäyrät. Kokeissa koirat tunkeutuvat luolastoihin, josta ne tuovat kohde-eläimen pois itse tai karkottavat sen metsästäjän ammuttavaksi.

Kohde-eläimiksi kutsutaan eläimiä, joita koirien on tarkoitus kokeessa löytää. Keinoluolastossa niin kutsuttuna kohde-eläimenä käytetään turkistarhalla kasvaneita kettuja, luonnonluolastoissa kohteina ovat supikoirat, mäyrät ja ketut.

Joutuvatko koira ja niin kutsuttu kohde-eläin kontaktiin luolakokeiden aikana?

Kyllä. Videomateriaalimme osoittaa, että rajut tappelut koirien ja kettujen välillä ovat LUT-kokeissa yleisiä. Säännöissä mainitaan, ettei otteita eläinten välillä pitäisi päästä syntymään. Koiran ja ketun välistä kontaktia ei kuitenkaan estetä kokeen kaikissa vaiheissa. 

Luonnonluolastoissa järjestetyissä LUME-kokeissa koirat pääsevät kontaktiin supien, mäyrien ja kettujen kanssa, jos niitä on koetilanteen aikana luolastoissa. Etenkin mäyrät suojelevat henkeään ja pesäänsä voimakkaasti.

Mistä LUT-kokeissa käytettävät ketut ovat peräisin?

Turkistarhoilta. 

Millaisissa oloissa luolakokeissa käytetyt ketut elävät?

Lain mukaan luolakokeissa käytettäviä kettuja ei saa pitää turkistarhamaisissa olosuhteissa. Materiaalimme kuitenkin osoittaa, että luolakoekettuja pidetään pienissä, verkkopohjaissa häkeissä, aivan kuten turkistarhallakin. Luolakokeisiin joutunut kettu voi elää jopa yhdeksän vuotta. Ketun ainoa kosketus häkin ulkopuoliseen elämään tapahtuu, kun kettu pakotetaan keinoluolastoon koiran jahdattavaksi. 

Miksi luolakoirien taipumuskokeita (LUT) ja metsästyskokeita (LUME) järjestetään?

LUT-kokeita perustellaan jalostuksellisen tiedon kartoittamisella. Kokeella selvitetään pääosin 13 koirarodun yksilöiden taipumusta ja soveltuvuutta luolassa työskentelyyn. Yleisimpiä LUT-kokeessa käyviä koirarotuja ovat mäyräkoirat, parsonrussellinterrierit, borderterrierit sekä saksanmetsästysterrierit. Esimerkiksi saksanmetsästysterrierin näyttelyistä saatavaan muotovalion arvoon Kennelliitto vaatii hyväksytyn LUT-tuloksen. Osaa koirista käytetään käytännön luolametsästyksessä, osa käy vain keinoluolilla. 

LUME-kokeissa tarkoitus on kartoittaa koiran soveltuvuus luolametsästykseen. Kahdella hyväksytyllä LUME-koetuloksella koiralle voidaan antaa käyttövalion titteli. 

Millaista kärsimystä luolakoirakokeet aiheuttavat eläimille?

Videomateriaalimme osoittaa, että luolakoirakokeet ovat järjestettyjä eläintappeluita, joissa ketuille ja koirille aiheutuu voimakasta ja pitkäkestoista  psyykkistä ja fyysistä kärsimystä. Kokeissa ketut ja koirat kärsivät verta vuotavista haavoista ja ne altistuvat voimakkaalle stressille. Yleisin ketun kuolinsyy kokeissa on eläinlääkärin mukaan alaleuan murtuminen. Videomme osoittavat, etteivät kaikki koirat halua vapaaehtoisesti mennä keinoluolastoon. Yksittäinen kettu altistetaan elämänsä aikana jopa tuhansiin tappeluihin, eikä ketun elämällä ole muuta tarkoitusta.

Millaista kärsimystä luolametsästys aiheuttaa eläimille?

Luolametsästys on yksi julmimmista metsästysmuodoista, jota saa lain mukaan toteuttaa Suomessa ympäri vuoden. Vuoden 2019 vieraslajiasetus mahdollisti supikoirien tappamisen luolametsästämällä myös pesimäaikana. Päätös on vastoin yleistä metsästysetiikkaa. 

Luoliin lähetetyt koirat herättävät mäyräperheitä kesken talviunien ja raatelevat supikoirapentueita kesken pesimärauhan. Useita tunteja kestävät taistelut luolastossa aiheuttavat molemmille osapuolille pitkäkestoista stressiä ja kärsimystä.

Luonnonluolissa koirien loukkaantumisriski on äärimmäisen korkea. Koiria myös kuolee luolastoihin. Kennelliiton rekisteri paljastaa, että koiria menehtyy etenkin tappeluissa mäyrien kanssa. Koirat saattavat jäädä myös jumiin luolastoihin, tuoreimmasta onnettomuudesta uutisoi HS (3/23).

Voivatko luolakoirarotuiset koirat harjoittaa rodunomaista käytöstä ilman luolametsästystä?

Yhdenkään koiran hyvinvointi ei ole riippuvainen harrastuksesta, jossa se altistuu stressille ja väkivallalle. Koiralle on toki tärkeää tarjota laji- ja rotutyypillisiä virikkeitä ja aktiviteetteja. Sellaisia voi tarjota ilman, että yksikään eläin vahingoittuu.

Onko kokeista saatava jalostuksellinen tieto koirien hyvinvointia edistävää?

Kokeista saatava jalostuksellinen tieto hyödyttää ainoastaan ihmisten tarpeita. Koirat eivät hyödy metsästysvietin jalostamisesta, koska selviytyäkseen koirien ei nyky-yhteiskunnassa tarvitse metsästää ravintoaan. Luolametsästys on ihmisen kehittämä metsästystapa, eikä koirien hyvinvointi ole siitä riippuvainen. Jalostuksellisen tiedon tulisi edistää koiran terveyttä eikä tiedon kerääminen saa altistaa koiraa kärsimykselle. 

Millaista haittaa eläimille ja ekosysteemeille aiheutuu, kun supikoiria tapetaan luolametsästämällä?

Luolametsästystä perustellaan haitalliseksi vieraslajiksi määritetyn supikoiran tappamisella. Supikoirat, ketut ja mäyrät jakavat luonnonluolastot keskenään. Luolalle lähetetty koira ei kykene erottamaan supikoiraa mäyristä ja ketuista. Luolametsästämällä supikoiria tapetaan suuri määrä kotoperäisiä eläinlajeja. Tämä heikentää luonnon monimuotoisuutta entisestään. 

Supikoiravihan lietsominen on turhaa. Kaikkiruokaisena menestyjänä supikoiran haitallinen vaikutus kotoperäiselle eläinlajistolle on paljon pienempää kuin usein luullaan. Koska supikoiran tappaminen johtaa myös kotoperäisen lajiston heikkenemiseen, on supikoiran haitallisuus vieraslajina arvioitava uudelleen. 

Valvovatko viranomaiset luolakoirakokeita?

Kokeissa on paikalla eläinlääkäri, jonka tehtävä on eläinsuojelulain nojalla valvoa, että sääntöjä ja lakia noudatetaan. Julkaisemamme video osoittaa, etteivät eläinlääkärit ole paikan päällä reagoineet koiran ja ketun väliseen tappeluun. Koe keskeytetään purutilanteessa vasta siinä vaiheessa, kun koira puree kettua rajusti päästämättä irti. Eläinlääkärit eivät tarkasta eläinten hyvinvointia. Toisessa kokeessa eläinlääkäri osoittaa välipitämättömyyttä naureskelemalla tilanteelle, jossa koe on keskeytetty koiran purtua kettua hännästä. Toisessa kokeessa kokeen järjestäjä kertoo, ettei koetta aiemmin valvomassa ollut eläinlääkäri enää halunnut tulla paikalle, koska siellä on aina niin paljon verta.

Mitä asialle voi tehdä?

Allekirjoittamalla vetoomuksen vaadit kanssamme: 

• elävien kohde-eläinten kieltämistä LUT-kokeissa lainsäädännöllä

• Kennelliittoa kieltämään säännöissään elävien kohde-eläinten käyttö

Pyydämme myös lähettämään asiallista ja rakentavaa palautetta suoraan Kennelliitolle sekä olemaan yhteydessä kansanedustajiin ja ehdokkaisiin eläinsuojelun kehittämisestä.