SUOMEN YLEISIN LINTU EI VOI HYVIN

Suomessa teurastetaan yli 82 miljoonaa broileria vuodessa, se on 96 prosenttia kaikista Suomessa teurastetuista maaeläimistä. Broileri, eli äärimmilleen jalostettu kana (Gallus gallus domesticus) polveutuu aasialaisesta punaviidakkokanasta. Vaikka broilereita pidetään teollisuudessa usein vain massatuotteena, kyseessä on älykäs ja tunteva eläin. Tutkimukset osoittavat, että kanat osaavat laskea jo muutaman tunnin ikäisinä ja ymmärtävät esinepysyvyyden; nämä ovat sellaisia kognitiivisia kykyjä, jotka kehittyvät ihmislapsilla vasta myöhemmin.

Mutta teollisuudessa broilerin elämä on lyhyt ja tuskallinen.

Jalostus ja "turbokasvu"

Nykyaikaiset broilerit, kuten Suomen suosituin hybridi Ross 308, on jalostettu kasvamaan poikkeuksellisen nopeasti. Tuotantoketju on kansainvälinen: isovanhemmat elävät Skotlannissa, emot kuoriutuvat Ruotsissa, ja varsinainen tuotantopolvi kasvatetaan Suomessa.

Broileri saavuttaa teuraspainonsa vain 35 vuorokauden iässä. Tässä ajassa untuvikon paino 55-kertaistuu, 40 gramman painoinen untuvikko kasvaa yli kahden kilon painoiseksi. Vielä 1960-luvulla kasvatusaika oli 63 vuorokautta, ja teurastettavan linnun paino oli keskimäärin alle kilon.

Jalostustahti on ollut niin kiivasta, että viisiviikkoinen broileri painaa jo kuusi kertaa enemmän kuin luonnollinen punaviidakkokana samassa iässä. Sisäelimet ja luusto eivät kuitenkaan pysy tämän räjähdysmäisen kasvun tahdissa. Lyhyen ja tuskaisen elämänsä linnut elävät ikkunattomissa ja virikkeettämissä halleissa.

Ikkunattomat hallit ja jatkuva stressi

Suomalaisella tilalla on keskimäärin 80 000 broileria, ja yhdessä hallissa elää tyypillisesti vähintään 25 000 lintua. Suomessa kasvatustiheys on EU:n sallima maksimi, 42 kg/m², mikä on korkeampi kuin missään muussa EU-maassa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että täysikasvuisella linnulla on vähemmän tilaa kuin yksi A4-paperiarkki.

Valoja halleissa pidetään päällä 16–18 tuntia vuorokaudessa, jotta linnut söisivät mahdollisimman paljon (ne syövät vain valoisaan aikaan).

Ensimmäiset elinpäivät ovat vaikeita. Ilman emon opastusta osa untuvikoista ei opi löytämään ruokaa tai vettä, mikä johtaa hitaaseen nälkäkuolemaan (alalla käytetään termiä non-starter-syndrome).

Jalostuksen hinta - fyysinen kärsimys

Äärimmilleen viety jalostus aiheuttaa broilereille huomattavia terveysongelmia:

Liikkumisvaikeudet: Noin 90 prosenttia broilereista kärsii liikkumisvaikeuksista. Raskas rintalihas siirtää painopisteen eteenpäin, mikä rasittaa niveliä ja johtaa kivuliaaseen ontumiseen.

Kipu: Tutkimukset osoittavat, että broilerit kärsivät jatkuvasta kivusta, ne valitsevat mieluummin kipulääkettä sisältävän rehun, ja lääkityksen jälkeen niiden aktiivisuus lisääntyy.

Kuolinsyyt: Yleisiä kuolinsyitä kasvatusaikana ovat äkilliset sydänkuolemat (sydänlihas ei pysy kasvuvauhdissa) ja vesipöhö. Suomessa kuolee yli kaksi miljoonaa lintua vuodessa jo ennen teurastusikää.

Hoito: Sairaita yksilöitä ei hoideta, ne lopetetaan usein murtamalla niska pyöräyttämällä lintua kuin linkoa.

Nälkäiset äidit

Lautaselle päätyvien lintujen elämä alkaa emosukupolvesta, joka elää noin 60 viikon ikäiseksi. Koska emot ovat samaa nopeakasvuista rotua, niiden paino nousisi vapaalla ruokinnalla niin suureksi, etteivät ne pysyisi hengissä sukukypsiksi asti. Tämän vuoksi emotiloilla harjoitetaan tiukkaa ruokinnan rajoittamista, mikä tarkoittaa linnuille jatkuvaa ja voimakasta nälkää.

Nälkiinnyttäminen aiheuttaa voimakasta stressiä, joka purkautuu aggressiivisuutena ja häiriökäyttäytymisenä, kuten toisten lintujen nokkimisena. Noin 64 prosentilla emobroilereista on vakavia jalkavammoja teurastusvaiheessa.

Lyhyen elämän tuskallinen loppu

Kun linnut saavuttavat teurasiän (noin 5 viikkoa), ne kerätään hallista yleensä koneellisesti, mikä aiheuttaa monille siipimurtumia ja muita vammoja. Sen jälkeen heidät kuljetetaan teurastamoon.

Linnut kaasutetaan hiilidioksidilla, mikä aiheuttaa tuskallisen tukehtumisen tunteen, tai ripustetaan jaloistaan liukuhihnalle ja tainnutetaan sähköisessä vesialtaassa. Pää alaspäin roikkuminen on linnuille erittäin tuskallista, sillä niiltä puuttuu pallea, jolloin sisäelimet painuvat sydäntä vasten.

Broilerin huomattavat luonto- ja lajikatovaikutukset

Vaikka broileria markkinoidaan usein ”ilmastolihana”, sen vaikutus globaaliin lajikatoon on erittäin suuri. Luonnonvarakeskuksen aiemman tutkimuksen mukaan kotimaisen broilerin lajikatovaikutus tuotekiloa kohti oli lähes kaksinkertainen naudanlihaan verrattuna rehusoijan vuoksi. Uusin, vuonna 2024 julkaistu tutkimustieto kuitenkin täsmentää, että kun huomioidaan ilmastonmuutos ja maankäytön tehokkuus, naudanliha nousee broileria haitallisemmaksi. Silti broilerin luontojalanjälki on edelleen moninkertainen esimerkiksi tofuun verrattuna. Keskeisin tekijä on rehusoija; jos se käytettäisiin suoraan ihmisravinnoksi, sitä tarvittaisiin vain murto-osa nykyisestä. Broilerin ilmastopäästöt ovat yli kaksinkertaiset tofuun nähden.

Paikallisesti lannan fosfori kuormittaa vesistöjä, ja Lounais-Suomen siipikarjatilat ovatkin Itämeren ja Saaristomeren merkittävimpiä rehevöittäjiä. Teollinen kasvatus on myös vakava pandemiauhka, sillä tiheät populaatiot tarjoavat otolliset olot lintuinfluenssan kaltaisten virusten sekoittumiselle ja muuntumiselle.

82 mijoonaa syytä jättää broileri pois lautaselta

Miljoonat broilerit elävät koko elämänsä ahtaasti, vailla mahdollisuutta nähdä päivänvaloa tai toteuttaa luontaisia tarpeitaan. Tosiasiat ovat raskaita, mutta valinnoillasi voit keventää eläinten taakkaa.

Vegaanihaaste tarjoaa herkullisten ruokien reseptejä, joissa kanaa ei tarvita. vegaanihaaste.fi

Ole eläinten puolella

Lahjoita: Ryhdy kuukausilahjoittajaksi ja tue järjestön työtä kanojen ja muiden eläinten auttamiseksi.

Yhdessä voimme muuttaa asioita

82 miljoonaa broileria vuodessa on 82 miljoonaa syytä toimia. Jokainen valinta merkitsee.

Lähteitä joihin tekstin tiedot pohjautuvat:

The Humane League UK (2020). The Welfare of Broilers in the EU.

Suomen Siipikarjaliitto. Broilerit. https://siipi.net/broilerit/ (Viitattu 16.6.2026)

Oikeutta eläimille. Nämä kuvat osoittavat, miksi broileriteollisuus on tehotuotannon äärimmäisin muoto. https://oikeuttaelaimille.fi/nama-kuvat-osoittavat-miksi-broileriteollisuus-tehotuotannon-aarimmaisin-muoto/ (Viitattu 16.6.2026)

Vegaanihaaste. 79 miljoonan linnun tarina. https://vegaanihaaste.fi/broilerin-tarina/ (Viitattu 16.6.2026)

Marino, L. (2017). Thinking chickens: a review of cognition, emotion, and behavior in the domestic chicken. Julkaistu lehdessä Animal Cognition.

Rugani, R., ym. (2009). Arithmetic in newborn chicks. Julkaistu lehdessä Proceedings of the Royal Society B.

Vallortigara, G., ym. (1998). Visual cognition and representation of spatial information in chicks.

Animalia-media. Broilerituotannon rimanalitukset jatkuvat. https://animaliamedia.fi/broilerituotannon-rimanalitukset-jatkuvat/ (Viitattu 16.6.2026)

Oikeutta eläimille. Broilerintuotanto Suomessa. https://oikeuttaelaimille.fi/tuotantoelaimet/broilerin-tuotanto/ (Viitattu 16.6.2026)

YLE MOT. 80 miljoonan linnun lintutehdas. https://yle.fi/a/20-295704 (Viitattu 16.6.2026)

Zuidhof, M. J., ym. (2014). Growth, efficiency, and yield of commercial broilers from 1957, 1978, and 2005. Julkaistu lehdessä Poultry Science.

Danbury, T. C., ym. (2000). Self-selection of the analgesic drug carprofen by lame broiler chickens. Julkaistu lehdessä Veterinary Record.

Julian, R. J. (1998). Rapid Growth Problems: Ascites and Skeletal Deformities in Broilers. Julkaistu lehdessä Poultry Science.

Animalia-media. Suomen yleisimmän tuotantoeläimen äiti – emobroileri. https://animaliamedia.fi/suomen-yleisimman-tuotantoelaimen-aiti-emobroileri/ (Viitattu 16.6.2026)

SEY Suomen eläinsuojelu. Suurin osa broileriemoista kärsii jalkapohjavaurioista. https://elaintenystava.fi/2017/10/16/suurin-osa-broileriemoista-karsii-jalkapohjavaurioista/ (Viitattu 16.6.2026)

Kaukonen, Eija (2017). Broileriemojen jalkaterveys ja hyvinvointi. Kliinisen eläinlääketieteen väitöskirja, Helsingin yliopisto. 

EFSA AHAW Panel (2023). Scientific Opinion on the welfare of broilers on farm.

Helsingin Sanomat (30.8.2024). Kanan piti olla haitallisinta, mitä lautaselle voi laittaa – Nyt niin ei olekaan. https://www.hs.fi/alueet/art-2000010650478.html (Viitattu 16.6.2026)

Luonnonvarakeskus (Luke). Suomalaisessa ruokavaliossa tuontituotteiden ja lihan määrällä suurimmat vaikutukset globaaliin lajikatoon. https://www.luke.fi/fi/uutiset/suomalaisessa-ruokavaliossa-tuontituotteiden-ja-lihan-maaralla-suurimmat-vaikutukset-globaaliin-lajikatoon (Viitattu 16.6.2026)

Kyttä, V., Saarinen, M. & Hyvönen, T. (2023). Land-use-driven biodiversity impacts of diets – a comparison of two assessment methods in a Finnish case study. Julkaistu lehdessä International Journal of Life Cycle Assessment.

Järviö, N. & Uusitalo, V. (2024). Biodiful-hanke. (Uusin laskentamalli, jossa huomioitu ilmastonmuutos lajikadon ajurina)

Leinonen, Veera (2022). Kasviproteiinien hiilijalanjälkien vertailu. Kandidaatintyö, LUT-yliopisto.

Valtioneuvoston asetus broilereiden suojelusta (375/2011)

Ruokavirasto. Siipikarjan ehdot 2023.

Luonnonvarakeskus (Luke). Lihantuotanto- ja teurastustilastot 2024/2025.

Eläinoikeusakatemia (Aivelo, Tuomas). Eläintuotanto ajaa uusien pandemioiden syntyä. https://elainoikeusakatemia.fi/elaintuotanto-ajaa-uusien-pandemioiden-syntya/ (Viitattu 16.6.2026)

Oikeutta eläimille (Cairns, Johannes). Lintuinfluenssaviruspandemian uhka, turkistarhaus ja siipikarjan tehotuotanto. https://oikeuttaelaimille.fi/elainoikeusblogi-lintuinfluenssaviruspandemian-uhka-turkistarhaus-ja-siipikarjan-tehotuotanto/ (Viitattu 16.6.2026)

Bar-On, Y. M., ym. (2018). The biomass distribution on Earth. Julkaistu lehdessä PNAS.

WHO (World Health Organization). Global Influenza Programme. https://www.who.int/teams/global-influenza-programme/avian-influenza (Viitattu 16.6.2026)