Lahjoita

Oikeusasiamies: turkistarhojen koronatuet lainvastaisia

TUE TYÖTÄMME TURKISELÄINTEN PUOLESTA

LAHJOITA NYT!

Apulaisoikeusasiamies Pasi Pölönen on linjannut päätöksessään, että Business Finlandin turkistarhayrityksille myöntämät koronatuet ovat rahoitusehtojen vastaisia.

Turkistarhoille myönnetyistä tuista kanteli Oikeutta eläimille -yhdistys syksyllä 2020.

– Suomi on myöntänyt valtavia summia koronatukea alalle, joka on monissa muissa maissa ajettu alas koronatartuntojen levittämisen vuoksi. Kun kohtelemme eläimiä huonosti, vaarannamme samalla myös oman terveytemme, sanoo Kristo Muurimaa Oikeutta eläimille -järjestöstä.

Lue apulaisoikeusasiamiehen päätös täältä.

Katso yllä olevalta videolta, miten paljastimme, ettei turkistarhoilla noudateta Ruokaviraston ja WHO:n koronaturvallisuusohjeita. Lue lisää täältä.

EU:n kilpailulainsäädännön mukaan Business Finlandin jakamat koronatuet ovat niin sanottua vähämerkityksellistä de minimis -tukea. Maatalouden alkutuotantoon myönnettävää tukea koskevat kuitenkin erilaiset säädökset, eikä Business Finlandilla ole oikeutta myöntää tällaista tukea.

Business Finland on kuitenkin myöntänyt sadan tuhannen euron tukia usealle turkistarhayritykselle. Yhteensä alaa on tuettu lähes miljoonalla eurolla. Business Finland on ilmoittanut Oikeutta eläimille -yhdistykselle, ettei se pidä turkistuotantoa maatalouden alkutuotantona.

Samat turkistarhayritykset ovat saaneet myös Ely-keskusten jakamaa, nimenomaisesti maatalouden alkutuotannolle tarkoitettua tukea. Turkistarhoille on siis myönnetty kahta eri tukea, joiden tulisi sulkea toisensa pois.

– Business Finlandin olisi tullut arvioida valtiontuen maksamisen edellytyksiä toisin kuin se on arvioinut, kirjoittaa apulaisoikeusasiamies Pasi Pölönen antamassaan päätöksessä.

Oikeutta eläimille pitää vakavana virheenä sitä, että Business Finland on EU-säädösten vastaisesti ja kritiikistä huolimatta jakanut valtavia summia julkista tukea alalle, jonka talousvaikeudet ovat alkaneet jo kauan ennen koronapandemiaa ja jota vastaan kansalaismielipide on kääntynyt.

– Turkistarhaajille tulisi antaa tukea ainoastaan alalta pois siirtymistä varten, sanoo Kristo Muurimaa.
 

Business Finlandin ja Ely-keskusten tuet turkistarhoille

Ainakin seuraavat turkistarhayritykset ovat saaneet tukea Business Finlandilta. Moni tarhoista on saanut myös maatalouden alkutuotannon väliaikaista tukea. Näiden kahden tukimuodon tulisi sulkea toisensa pois. 

Yritys Kotikunta Business Finland Alkutuotannon tuki
GS-Fur Oy Kalajoki €96,528.00 €10,000.00
Isokäännän Turkis Oy Kalajoki €100,000.00 €10,000.00
Juholan Turkis Oy Kalajoki €100,000.00 €10,000.00
Keski-Karjalan Minkki Oy Kitee €74,400.00  
Lumilion Oy Evijärvi €100,000.00 €10,000.00
Meri Turkis Oy Halsua €37,920.00  
Sea Fur Oy Halsua €100,000.00 €10,000.00
SV-Turkis Oy Lappajärvi €9,984.00 €10,000.00
Turkistarha E. Manninen Oy Kalajoki €100,000.00 €10,000.00
Turkistarha Janne Manninen Oy Kalajoki €99,960.00  

Muut tuet

Kalajoen kaupunki on ilmoittanut tukevansa kunnan alueella toimivia turkistarhoja 100 000 euron suuruisella lisämäärärahalla. Kalajoen mukaan tuki on de minimis -tukea, ja sitä myönnetään 2 000 – 5 000 euroa tarhaa kohden.

Lisäksi turkistarhat voivat hakea lainatakausta Finnveralta ja Ely-keskuksilta.

Huutokauppayhtiö Saga Furs on saanut Valtiokonttorilta 500 000 euroa kustannustukea. Myös useat turkistarhat hakivat Valtiokonttorin kustannustukea, mutta sitä ei myönnetty, koska turkistarhat katsottiin maatalouden alkutuotannon alaan kuuluvaksi. Suomen turkiseläinten kasvattajien liitto sai kuitenkin kustannustukea noin 75 000 euroa.

Kansalaismielipide on viime vuosina kääntynyt turkistarhausta vastaan. Suomen tarhoilla salaa otetut kuvat - kuten yllä oleva naali - ovat nousseet kansainväliseksi uutisaiheeksi useamman kerran. Viimeisen viiden vuoden aikana mm. Hugo Boss, Armani, Gucci, Michael Kors, Versace, Prada Group ja Lacoste ovat ilmoittaneet lopettavansa turkisten käytön.

Viime talvena tehdyn kyselytutkimuksen mukaan vain 16 % vastaajista hyväksyi turkistarhauksen jatkamisen nykyisellä tavalla. Suurin osa vastaajista halusi joko kieltää alan kokonaan tai parantaa eläinten oloja huomattavasti. Lainsäädäntö ei kuitenkaan ole muuttunut, eikä pitkään tekeillä ollut turkistarhoja koskeva asetus ole ennakkotietojen mukaan tuomassa merkittäviä parannuksia oloihin.

Turkistarhojen talousvaikeudet ovat alkaneet jo kauan ennen koronaa

  • Suomessa on noin 700 turkistarhausta harjoittavaa yritystä. Vuonna 2018 näistä 200 tuotti Verohallinnon avoimen datan perusteella verotettavaa tuloa. Yrityksistä 216:lle toimeenpantiin yhteisöjen tuloveromaksuja yhteensä 1 232 327 € edestä.
  • Vuonna 2018 alan yritykset tuottivat keskimäärin 32 759 euroa tappiota, vuonna 2019 keskimääräinen tappio oli 25 286 euroa.
  • Tarhaajien liiton jäsenyrityksiä oli vuonna 2010 1 043, vuonna 2020 enää 632.
  • Tullin Uljas-tietokannan mukaan alan nettovienti vuonna 2012 oli 438 544 161 euroa, vuonna 2019 enää 155 783 452 euroa. Alan itse ilmoittamassa bruttovientiarvossa 312 miljoonaa on mukana Suomeen huutokaupattavaksi tuodut ulkomaiset nahat. Aloite turkistarhauksen kieltämiseksi ei kieltäisi tätä tukkukauppaa, joka tuottaa yli puolet alan bruttoviennistä
  • Turkistarhojen tärkein rahoittajapankki on Vaasan Osuuspankki, jonka johtaja Ulf Nylund sanoi Vasabladetille (31.5.2020): “Jos olisin tarhaaja ja voisin lopettaa niin, että jotain jäisi jäljelle, lopettaisin välittömästi."

Turkistarhaajien etujärjestö väittää, että kyseinen elinkeino työllistää suoraan yli 4 000 ihmistä. Tästä itse tarhauksen osuus on vain 1153, loput työpaikat ovat mm. huutokauppayrityksessä tai nahkojen värjäyksessä, joita tarhauksen kieltäminen ei koske. Suurin osa väitetystä suorasta työllistävyydestä on epäsuoria kerrannaisvaikutuksia. Kun suomalaisten nahkojen arvo on vain noin 150 miljoonaa euroa, ei kovin suuri kerrannaisvaikutus ole mahdollinen.

Keskustelussa turkistarhauksesta on väitelty talouden ja työllisyyden ja toisaalta sivistysvaltion ja eläinsuojelun painotuksista. Tätä keskustelua ei ole enää välttämätöntä käydä samalla tavalla, kun alan taloudellinen merkitys on romahtanut.

Korjauksia 30.10.2021 klo 15: Täsmennetty sitä, millaista tukea Business Finland voi jakaa. Alkuperäisestä tekstistä sai sen väärän käsityksen, ettei tukea voitaisi myöntää maatalouden alkutuotannon yrityksille. Yrityksiä voidaan tukea, mutta ei alkutuotannon tarkoitukseen.

Pysy ajan tasalla!

Päivitykset suoraan sähköpostiisi!

Oikeutta eläimille -yhdistyksen sähköpostilistalla saat uusimmat tiedot toiminnasta, kampanjoista ja mahdollisuuksista auttaa eläimiä! Lähetämme sähköpostia ajankohtaisen tilanteen mukaan muutaman kerran kuukaudessa.

Ota meihin yhteyttä

Oikeutta eläimille
Vilhonvuorenkatu 7-9 C th 4
00500 Helsinki

044 722 3351 (klo 9-17)
044 722 3352 (tiedotusvälineet)

info@oikeuttaelaimille.fi