Ota kantaa susien suojelun säilyttämiseksi!
Euroopan komissio kerää tietoja susikannasta ja susien vaikutuksista. Komissio harkitsee suden suojeluaseman muuttamista EU:n luontodirektiivissä ja suden metsästyksen laajentamista. Tällä hetkellä komissio kerää tutkimustietoa ja mielipiteitä susikannasta ja susien vaikutuksista.
Voit lähettää vastauksesi 22. syyskuuta 2023 mennessä osoitteeseen EC-WOLF-DATA-COLLECTION@ec.europa.eu
HUOM! Vastauksen on oltava asiallinen ja perustuttava tutkimustietoon. Älä käytä suoraan mallivastausta, vaan muokkaa se omin sanoin. Muokkaamisessa voi käyttää apuna myös esim. ChatGPT:tä.
Kiitos avustasi! Voit myös allekirjoittaa avoimen kirjeemme maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahille.
Mallivastaus
Arvoisat Euroopan Komissio ja puheenjohtaja von der Leyen,
pyysitte tietoja susikannasta ja susien vaikutuksista. Asun alueella X, jossa susia esiintyy. En koe sutta uhkaksi asuinalueellani. Suden jälkien näkeminen lumihangessa on ollut hieno kokemus.
Suomen Luonnonvarakeskuksen (Luke) arvion mukaan Suomessa oli maaliskuussa 2023 n. 310 sutta. Arvio yksilömäärästä on noin seitsemän prosenttia suurempi kuin maaliskuuta 2022 koskeva arvio (275–315).
Syksyllä 2022 julkaistiin raportti suden suotuisan suojelutason viitearvon määrittämisen menetelmistä (Mäntyniemi ym. 2022b). Raportin arvion mukaan geneettisesti pienin elinvoimainen populaatio oli 497 yksilöä. Arviossa on huomioitu susien liikkeet rajojen yli Venäjälle ja Ruotsiin. Ilman rajojen yli liikkuvia susia pienin geneettisesti elinvoimainen populaatio olisi 1000 yksilöä. Venäjän vastaiselle rajalle suunniteltu 200 km pituinen raja-aita estää eläinten liikkeitä rajan yli, joten pienin geneettisesti elinvoimainen populaatio on luultavasti arviota suurempi. Suomessa ei siis ole yhtään sutta "liikaa" metsästettäväksi.
Susien aiheuttamat vahingot kotieläimille ovat valitettavia. Ne ovat kuitenkin Suomessa harvinaisia verrattuna muuhun Eurooppaan (Pellikka). Ratkaisu ei kuitenkaan ole suden suojelun höllentäminen. Jo nyt luontodirektiivin poikkeukset sallivat vahinkoa aiheuttavien susien metsästyksen. Sen sijaan EU voisi suunnata lisää tukea susivahinkojen estämiseen, kuten parempien aitojen rakentamiseen ja laumanvartijakoirien hankkimiseen. Nämä ovat tutkitusti susivahinkojen ehkäisyssä tehokkaampia keinoja kuin kannanhoidollinen metsästys (Pellikka). Uskon, että Suomessa ja Euroopassa on tilaa sekä kotieläimille että villeille eläimille.
Ystävällisin terveisin,
Y
Lähteet:
Heikkinen, S., Valtonen, M., Johansson, H., Helle, I., Herrero, A., Mäntyniemi, S. & Kojola, I. 2023. Susikanta Suomessa maaliskuussa 2023. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 70/2023. Luonnonvarakeskus. Helsinki. 120 s.
Mäntyniemi, S., Valtonen, M., Helle, I., Johansson, H., Ponnikas, S., Nivala, V., Harmoinen, J., Herrero, A., Heikkinen, S., Kvist, L., Aspi, J., Kojola, I. & Holmala, K. 2022b. Suomen susikannan suotuisan suojelutason viitearvojen määrittäminen: Loppuraportti 2022. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 80/2022. Luonnonvarakeskus. Helsinki. 147 s.