Kärsimys pinnan alla
Kirjolohikasvattamoilla kuvatut videot paljastavat kalojen kärsimyksen tehotuotanto-oloissa. Oikeutta eläimille -järjestön julkaisema materiaali on kuvattu kesän ja syksyn 2024 aikana 12 kasvattamolla Selkämeren, Saaristomeren ja Suomenlahden alueilla.
Videoilla näkyvillä kaloilla on huomattavan paljon vammoja evissä, pyrstöissä ja suomuissa. Osassa materiaalista evävaurioista kärsivät lähes kaikki kalat. Kaloilla on myös erilaisia sairauksia sekä pullistuneita silmiä ja paiseita.
Videoilla näkyy myös valtava määrä kasvattamoille jätettyjä kuolleita kaloja. Osaa raadoista ympäröi pinnalla kelluva rasvakerros. Kasvattamoilla on myös suuri määrä kuolleita harmaahaikaroita ja lokkeja.
Videot kertovat lähes täydellisestä välinpitämättömyydestä yksilöiden kärsimystä kohtaan. Kalojen kärsimys tehotuotannossa on jäänyt toistaiseksi näkymättömiin. Ne ovat kuitenkin tuntevia ja tietoisia olentoja aivan kuten me nisäkkäätkin. Niiden kasvattaminen tällaisissa oloissa ei ole hyväksyttävää.
Kaikki videoilla näkyvät kasvattamot ovat olosuhteiltaan samankaltaisia. Pohjaan tai saaren rantaan ankkuroidut verkkokassit ovat läpimitaltaan noin parikymmentämetrisiä ja muutaman metrin syvyisiä.
Alempana tällä sivulla voit allekirjoittaa vetoomuksen. Pyydämme eläinten ystäviä myös lähettämään suoran viestin päättäjille, jotta kalojen hyvinvointi otettaisiin todesta.
Kasvattamoilla kaloilla ei ole mahdollisuutta sukeltaa pohjaan, tutkia ympäristöä mielekkäällä tavalla, piiloutua, etsiä ravintoa, vaeltaa tai tehdä juuri muuta kuin uida ympyrää. Yhtä kirjolohta kohden verkkokassissa on noin 50 litraa tilaa.
Suomessa tuotetaan vuosittain 15 miljoonaa kiloa kirjolohia, mikä tarkoittaa noin 7,5 miljoonaa yksilöä. Hallituksen tavoitteena on nostaa määrää 25 miljoonaan kiloon, mikä tarkoittaa kalojen kärsimyksen valtavaa lisääntymistä.
Oikeutta eläimille -järjestön mukaan kalojen hyvinvointilainsäädäntö on tällä hetkellä hyvin epämääräistä ja heikkoa. Odotukset parannusten suhteen eivät ole korkealla, vaikka maa- ja metsätalousministeriössä toimiva tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta onkin vaatinut kiirehtimään kalankasvatukselle asetettavia hyvinvointivaatimuksia.
Vaikuttaa siltä, että poliitikot ajattelevat enemmän alan yritysten etuja kuin kalojen hyvinvoinnin parantamista.
Joissain kuvissa lähes kaikilla parvessa uivilla kaloilla on näkyviä vammoja. Evät, pyrstöt ja iho ovat vaurioituneet. Kalan ihossa on hyvin herkkiä kipureseptoreita, joten tällaiset vammat voivat olla äärimmäisen kivuliaita. Kirjolohille on luontaista pyrkiä välttämään kosketusta.
Vammojen parantuminen olisi normaalisti mahdollista ja nopeaa, mutta stressaavissa ja virikkeettömissä verkkokasseissa parantuminen on hidasta tai sitä ei tapahdu lainkaan. Kaloja ei hoideta yksilöllisesti koko elämänsä aikana, mikä tarkoittaa, että ne voivat kärsiä jopa kahden vuoden ajan kivuliaista vammoista.
Kuvissa näkyy valtavasti kuolleita kaloja kellumassa kasvattamoiden sisällä. Kaloja kuolee verkkokasvattamoissa stressin, tautien, vammojen ja aggressioiden seurauksena. Nämä johtuvat suoraan ympäristön puutteellisuudesta. Kasvattamot eivät tarjoa kaloille mahdollisuuksia toteuttaa niiden luonnollisia käyttäytymistarpeita, kuten piiloutumista, ravinnon etsimistä tai sosiaalisten suhteiden muodostamista.
ALLEKIRJOITA VETOOMUS KALOJEN PUOLESTA
Kirjolohien teollinen kasvattaminen on epäeettistä ja kestämätöntä. Kalat ovat tuntevia ja tietoisia olentoja, jotka kokevat kipua, stressiä ja tunteita kuten nisäkkäät ja linnutkin. Kasvattamoilla ne eivät pysty toteuttamaan luonnollisia käyttäytymistarpeitaan, mikä johtaa merkittävään kärsimykseen.
Me allekirjoittaneet vaadimme, että kalojen kasvatus ahtaissa ja virikkeettömissä oloissa kielletään.
Kalat ovat tuntevia ja älykkäitä olentoja
Kalojen kokemusmaailmasta tiedetään vähän suhteessa nisäkkäiden vastaavaan, mutta todisteet niiden tietoisuudesta ja tuntoisuudesta ovat vahvoja. Kalojen tiedetään kykenevän esimerkiksi joustavaan ja soveltavaan käyttäytymiseen sekä monimutkaiseen sosiaaliseen käyttäytymiseen, jopa laskelmointiin ja taktikointiin.
Kalojen älykkyyttä ja kognitiivisia kykyjä on pitkään aliarvioitu. Tämä on johtanut siihen, että kaloja ei ole kohdeltu yksilöinä, vaan ne on nähty pelkkänä massana. Tämä näkyy esimerkiksi eläinsuojelulainsäädännössä.
Luonnossa kirjolohet elävät monipuolista ja aktiivista elämää. Verkkokasseissa tarpeet jäävät toteutumatta: Kaloilla ei ole mahdollisuutta vaikuttaa omaan olotilaansa, liikkua vapaasti tai toteuttaa lajityypillisiä käyttäytymistarpeitaan. Ne eivät myöskään pääse sukeltamaan merenpohjalle.
Hyvinvointi ei ole vain kärsimyksen puuttumista, vaan myös mahdollisuutta kokea positiivisia tunteita. Tämä olisi mahdollista myös kaloille.
Miten kuvat on hankittu?
Kalojen oloja kasvattamoilla on dokumentoitu 12 eri merikasvattamolla Selkämeren, Saaristomeren ja Suomenlahden alueella. Kasvattamot kuuluvat seitsemälle eri yritykselle, ja niissä kasvatetaan kirjolohia ihmisruoaksi.
Kasvattamoita on kuvattu pienellä vedenpitävällä kameralla merenpinnan alta. Pinnalla on kuvattu tavanomaisella kameralla sekä kopterikameralla. Kasvattamoihin ei ole menty sisään ja niitä on lähestytty niiden toimintaa tai ympäristöä häiritsemättä.
