Veimme Iltalehden katsomaan turkistarhaa - katso vertailukuvat tarhaeläinten elämästä
Kuulimme alkutalvesta, että Iltalehti oli tekemässä juttua turkistarhauksesta. Lehti oli sopinut vierailun turkistarhaajien liiton kanssa, mutta toimittaja ei halunnut tyytyä näkemään vain liiton esittelytarkoitukseen valitsemaa tarhaa. Lupasimme auttaa ja näyttää Iltalehdelle, miltä normaali suomalainen turkistarha näyttää.
Valitsimme tarhan, jota saatoimme kuvata salaa mutta laillisesti, tunkeutumatta sisään alueelle.
Kun tapasimme toimittajan ja kuvaajan, he olivat jo käyneet tarhaajien liiton järjestämällä vierailulla. Pohdimme, että näkisimmekö tarhalla mitään sellaista, mitä aiemmalla vierailulla ei olisi nähty. Emme voineet luvata, sillä emme tienneet, mitä tarhalla olisi.
Mitä turkistarhaajat haluavat näyttää yleisölle?
Julkisen paineen vuoksi turkisalan on ollut pakko esittää olevansa avoimia. Esimerkiksi tarhaajayhdistyksen verkkosivuille on koottu kuvagalleria turkistarhoilta. Aluksia galleriassa oli kuvia heinäpaaleista ja tarharakennuksista, myöhemmin sivuille on lisätty kuvia myös eläimistä. Kuvissa eläimet ovat lähikuvissa niin, ettei häkkiympäristöä näy kokonaan. Lisäksi kuvat on otettu niin, että kuvissa näkyvät rakenteet ovat tuoretta puuta ja vastarakennettuja.
Vaihtokuvat näyttävät, miltä turkistarhaajien esittelykuvat näyttävät, ja miltä todellisuus tarhoilla usein näyttää.
Erityisesti minkkitarhoilla kannibalismi ja tappelut ovat yleisiä. Kun eläinmäärät ovat suuria, ei yksilölliseen hoitoon ole mahdollisuutta eikä vammoja usein huomata tai niistä välitetä.
Millaista elämä on häkissä ja häkin ulkopuolella?
Punaketut kärsivät tarhoilla usein ns. stereotyyppisistä käytöshäiriöistä. Häkeissä nämä viekkaudestaan tunnetut villit petoeläimet eivät voi toteuttaa juuri mitään luontaisista käyttäytymistarpeistaan.
Talvella tarhoilla on vain vähän eläimiä, kun keväällä syntyneet eläimet on nahoitettu ja jäljellä ovat vain siitokseen valitut eläimet. Siitoseläinten kohtalo on usein kaikkein kurjin, sillä ne joutuvat elämään häkkioloissa useita vuosia. Siitoseläimet ovat usein valtavan kokoisia. Vankeuden jäljet myös näkyvät siitoseläimissä paremmin, suurin osa tarhojen eläimistä kun tapetaan jo pentuikäisinä. Luonnossa naali painaa noin 3–5 kiloa, tarhoilla helposti yli 20 kiloa. Kun kuvat jättikokoisista naaleista levisivät julkisuuteen vuonna 2017, tarhaajat lupasivat lopettaa niiden kasvattamisen. Näin ei ole tapahtunut.
Kumman puolen kuvista haluaisit olevan normaali? Tue toimintaamme ja ole mukana muutttamassa maailmaa eläimille.