Turkisala petti lupauksensa
Uudet kuvat paljastavat jättikettujen jalostuksen jatkuvan suomalaisilla turkistarhoilla.
Suomalaisilta turkistarhoilta on julkaistu uutta kuvamateriaalia. Kuvissa ja videoissa näkyy valtavan kokoisiksi jalostettuja naaleja (sinikettuja), jotka kärsivät vakavista silmätulehduksista, epämuodostuneista jaloista ja liikkumisvaikeuksista.
Kuvamateriaali on kuvattu Lapualla, Vetelissä ja Kauhavalla marraskuun 2025 ja huhtikuun 2026 välisenä aikana. Anonyymit kuvaajat toimittivat materiaalin ruotsalaiselle Project 1882 -järjestölle. Julkaisemme kuvat ja videot osana kansainvälisen Fur Free Alliance -verkoston (FFA) kampanjaa. Oikeutta eläimille on yksi verkoston jäsenjärjestöistä.
Turkisalan lupaukset eivät toteutuneet
Turkisalaa on arvosteltu vuosien ajan jättikettujen kasvattamisesta. Eläinten valtava koko ja runsaat ihopoimut altistavat ne vakaville terveysongelmille ja heikentävät niiden hyvinvointia.
Oikeutta eläimille toi jättikettujen kasvatuksen ensimmäisen kerran laajasti julkisuuteen vuonna 2017. Kohun seurauksena Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto (FIFUR) lupasi puuttua naalien sairaalloiseen ylijalostukseen asettamalla myytäville nahoille enimmäiskooksi kokoluokan 60. Myös viranomaiset ilmoittivat ryhtyvänsä toimiin eläinten hyvinvoinnille haitallisen jalostuksen kitkemiseksi.
Yhdeksän vuotta myöhemmin lupaukset eivät ole toteutuneet.
Uusi kuvamateriaali osoittaa, että jättikettujen kasvatus jatkuu edelleen suomalaisilla turkistarhoilla.
Kuvat: Project 1882.
Suurikokoiset naalit kärsivät monista terveysongelmista
Turkistarhoilla kasvatettavien naalien keskimääräinen koko on kasvanut voimakkaasti vuosikymmenten aikana.
Jättimäinen koko sekä runsaat ihopoimut altistavat eläimet iho- ja silmäsairauksille. Monilla eläimillä esiintyy myös jalkaongelmia ja liikkumisvaikeuksia.
Kuvamateriaalissa näkyy naaleja, joilla on voimakkaasti poimuttunut ja roikkuva nahka, silmätulehduksia sekä jalkojen virheasentoja.
Sekä Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen EFSA:n että Ruokaviraston teettämän selvityksen mukaan suurempaan kokoon tähtäävä jalostus aiheuttaa eläimille vakavia hyvinvointi- ja terveysongelmia.
Jättikettujen kasvattamiselle on taloudellinen kannustin
Ketunnahat lajitellaan huutokaupoissa niiden pituuden perusteella eri kokoluokkiin. Saga Fursin maaliskuun 2026 huutokaupassa myytiin 12 769 kokoluokan 70 siniketunnahkaa.
Luvut osoittavat, että erittäin suurten naalien kasvattamiselle on edelleen taloudellinen kannustin. Vaikka ala lupasi jo vuonna 2017 puuttua ylijalostukseen, markkinoilla maksetaan yhä korkeampia hintoja kaikkein suurimmista nahoista.
Turkisalalla on mennyt taloudellisesti heikosti jo vuosien ajan, eikä moni tuottaja ole saanut tuotantokustannuksiaan katettua. Suurimmat nahat menevät kaupaksi paremmin, joten lupaukset kokojen rajoittamisesta ja pienimmätkin muutokset eläinten pahoinvoinnin vähentämiseksi näyttävät unohtuneen.
Lainsäädäntö kieltää hyvinvointia heikentävän jalostuksen
Eläinten hyvinvointilain (693/2023) mukaan eläinjalostuksella on pyrittävä tuottamaan terveitä, toimintakykyisiä ja hyvinvoivia eläimiä. Jalostuksessa ei saa käyttää sellaisia menetelmiä tai ominaisuuksia, jotka aiheuttavat eläimelle kärsimystä tai merkittävää haittaa sen terveydelle tai hyvinvoinnille.
Laki velvoittaa myös huolehtimaan eläinten asianmukaisesta hoidosta sekä hoitamaan sairaat ja loukkaantuneet eläimet viipymättä. Silti uudessa kuvamateriaalissa näkyy eläimiä, joilla on vakavalta näyttäviä silmä- ja iho-ongelmia sekä liikkumisvaikeuksia.
Suomi jää jälkeen muusta Euroopasta
Monet Euroopan maat ovat jo kieltäneet turkistarhauksen tai asettaneet sille tiukempia rajoituksia eläinten hyvinvoinnin sekä eläintauti- ja kansanterveysriskien vuoksi. Tämä kehitys kertoo siitä, että turkistarhaukseen liittyvät eettiset ongelmat, ympäristöhaitat ja pandemiariskit tunnistetaan Euroopassa yhä laajemmin.
Samaan aikaan Suomi on jäämässä yhdeksi harvoista EU-maista, joissa turkistarhausta edelleen harjoitetaan.
Suomi on vaarassa jäädä eläinsuojelun näkökulmasta Euroopan takapajulaksi. Samaan aikaan kun muut maat luopuvat turkistarhauksesta, Suomessa keskustellaan edelleen siitä, miten toimintaa voitaisiin jatkaa.
Turkistarhauksen aika on ohi
Vuosi toisensa jälkeen olemme nähneet järkyttäviä kuvia turkistarhoilta. Jokaisen kohun jälkeen turkiseläinten oloihin on luvattu parannuksia ja tiukempaa sääntelyä. Mitään todellista muutosta ei ole kuitenkaan tapahtunut.
Myös turkisalan omat hyvinvointilupaukset ja erilaiset sertifiointijärjestelmät ovat osoittautuneet riittämättömiksi. Eläinten pitäminen pienissä verkkopohjaisissa häkeissä vain turkkien vuoksi on epäinhimillistä eikä kuulu nykyaikaan.
Oikeutta eläimille vaatii turkistarhauksen kieltämistä mahdollisimman nopeasti. Suomen on käynnistettävä hallittu siirttymä kohti turkistarhatonta tulevaisuutta ja liityttävä niiden Euroopan maiden joukkoon, jotka ovat jo jättäneet turkistarhauksen historiaan.
Video: Oikeutta eläimille. Videon kuvamateriaali: Project 1882.