Raportti paljastaa turkisalan serfitikaattien "hyvinvointipesun"
Kansainvälisen turkisten vastaisen yhteenliittymän Fur Free Alliancen tänään Euroopan parlamentissa julkistama raportti paljastaa turkisalan WelFur-sertifikaatin ongelmat.
Raportista käy muun muassa ilmi, että WelFur-tarkastuksia tekevillä yrityksillä on selkeitä yhteyksiä turkisalaan. Raportti myös paljastaa, että Welfur ei takaa eläimen hyvinvointia vaan pikemminkin piilottaa ongelmat numeroiden taakse. Tieteellisen osion kirjoittamiseen ovat osallistuneet eläinlääketieteen emeritusprofessori Bo Algers Ruotsista ja eläinlääketieteen professori Alastair MacMillan Isosta-Britanniasta.
WelFur on turkisalan rahoittamalla tutkimuksella kehitetty sertifikaatti ja merkittävä Euroopan laajuinen turkisalan viestintähanke. Ala on markkinoinut sertifikaattia takeena sille, että huutokaupoissa myytävät nahat on tuotettu eläinten hyvinvointia kunnioittaen.
Voit lukea koko raportin (englanniksi, pdf-muodossa):
Hälyttäviä eturistiriitoja
Welfur-sertifiointiohjelman auditoinnin takana on Baltic Control. Sen alihankintaan liittyy vakavia eturistiriitoja, jotka kyseenalaistavat arvioinnin riippumattomuuden. Suomessa auditoinnista vastaa Baltic Controlin alihankkija Luova oy, josta Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto omistaa 38 %.
Lisäksi raportti osoittaa, että auditointeja suorittavilla tarkastajilla on monia yhteyksiä turkisalaan. Esimerkiksi yksi Suomen Welfur-tarkastajista työskentelee puolisonsa turkistilalla samanaikaisesti, kun tekee auditointeja. Tämä siitä huolimatta, että turkisala on ilmoittanut, että tarkastajat eivät ole kahden vuoden sisällä saaneet olla turkistilaan suoraan kytköksissä.
”Vaikka koko sertifiointiohjelma ja sen vaatimukset ovat kunnianhimottomat, nyt julkitulleet sidonnaisuudet romuttavat entisestään WelFurin uskottavuutta. Suomi esitellään usein eläinten hyvinvoinnin mallimaana. Turkisalan WelFur-hanke osoittaa, että olemme kaukana siitä. Suomen hallituksen pitääkin nyt toimia ja kieltää turkistarhaus”, sanoo Animalian kampanjavastaava Veikka Lahtinen.
Fur Free Alliancen raportti suosittelee voimakkaasti, että EU ja sen jäsenvaltiot eivät hyväksy WelFuria tai liitä sitä mihinkään eläinten hyvinvointiohjelmaan. EU:n tulisi myös selvittää, millä tavoin turkistarhaus rikkoo nykyistä EU-lainsäädäntöä ja suosituksia.
”Turkisala ei ole huomioinut Euroopan komission turkiseläimiä koskevia suosituksia, jotka julkaistiin jo 20 vuotta sitten. Sen sijaan, että turkiseläinten oloihin olisi puututtu, ala piilottaa eläinten hyvinvointiongelmat uusien sertifikaattien ja viestintäkampanjoiden alle”, sanoo Oikeutta eläimille -järjestön kampanja- ja viestintävastaava Kristo Muurimaa.
Eläinten kärsimys piilotetaan numeroiden taakse
Raportissa professori Algers huomauttaa, että Welfur-kriteerien lähtökohta ei ole eläinten paras mahdollinen hyvinvointi, vaan teollinen kasvatus verkkopohjaisissa häkeissä. Sertifikaatin saava turkistila käy läpi kolme tarkastuskäyntiä, joiden perusteella tarha pisteytetään.
”Turkistilaa arvioidaan sertifiointiprosessissa erilaisten kriteerien mukaan, ja nämä kriteerit yhdistetään yhdeksi arvosanaksi. Vaikka tietyllä alueella olisi ongelmia, voi sitä kompensoida toisella. Yksittäisten eläinten kärsimys on näin mahdollista piilottaa numeroiden taakse”, professori Algers kirjoittaa.
Welfur ei myöskään edes pyri takaamaan eläimille mahdollisuutta lajityypilliseen käyttäytymiseen. Koska WelFur perustuu vain nykyisiin tarhauksen perusperiaatteisiin, se ei ota lainkaan huomioon esimerkiksi minkkien tarvetta uida tai kettujen tarvetta kaivaa.
”Niin sanotut hyvinvointisertifikaatit, kuten WelFur, eivät anna meille mitään tieteellistä tai absoluuttista tietoa eläinten hyvinvoinnista. Ne yksinkertaisesti mittaavat sitä, kuinka turkistarhat vertautuvat toisiinsa nähden nykyisessä verkkopohjakasvatukseen perustuvassa tarhauksessa”, kertoo professori MacMillan.
Turkistarhaus Suomessa
Free Alliancen raportti julkistettiin Euroopan parlamentissa järjestetyssä tilaisuudessa, johon osallistuivat myös Fur Free Alliancen suomalaiset jäsenjärjestöt Animalia ja Oikeutta eläimille. Järjestöt ovat olleet mukana tuottamassa raporttia. Suomi toimii raportissa tapausesimerkkinä, ja sen kuvitus on suurelta osin Oikeutta eläimille -yhdistyksen julkaisemaa kuvamateriaalia suomalaisilta tarhoilta. Allaolevasta kuvagalleriasta voi katsoa, miltä turkistarhaus näytti Suomessa keväällä ja kesällä 2019.