Puola kieltää turkistarhauksen – Suomi jää häpeällisesti yhdeksi harvoista tarhaajamaista Euroopassa

Puolan presidentti Karol Nawrocki on 2.12.2025 allekirjoittanut lain, joka kieltää turkiseläinten kasvatuksen koko maassa. Päätös tekee Puolasta 24. Euroopan maan, joka luopuu turkistarhauksesta. 

"Presidentin ei ole tarkoitus tehdä helppoja päätöksiä. Hänen on tarkoitus tehdä oikeita päätöksiä”, totesi Puolan presidentti Karol Nawrocki turkistarhauskiellosta. 

“Olen juuri allekirjoittanut eläinsuojelulain, joka kieltää turkistarhauksen Puolassa. Tämä on päätös, jota Puolan kansa on odottanut useiden vuosien ajan – päätös, joka heijastaa jaettua myötätuntoamme, sivistystämme ja kunnioitustamme kaikkia eläviä olentoja kohtaan”, presidentti Nawrocki lausui.

Uusien turkistarhojen perustaminen kielletään välittömästi, ja kaikkien nykyisten tarhojen on lopetettava toimintansa viimeistään 31.12.2033. Lakiin sisältyy korvausjärjestelmä tuottajille, jotka sulkevat tilansa ajoissa.

Puola on ollut EU:n suurin turkistuottajamaa, ja päätös merkitsee yhtä Euroopan merkittävimmistä eläinsuojelun edistysaskelista. Päätöksen taustalla ovat vuosikymmeniä jatkunut julkinen keskustelu, kansalaispaine ja useat eläinoikeusaktivistien tekemät paljastukset turkiseläinten oloista.

“Oikeutta eläimille on vuosien saatossa julkaissut kuvia eläinten oloista yhteensä yli sadalla suomalaisella turkistarhalla ja nämä kuvat ovat myös levinneet ympäri maailmaa ja edesauttaneet turkiskieltojen laajenemista”, sanoo järjestön toiminnanjohtaja Salla Tuomivaara. 

Suomi ja Puola ovat olleet tähän asti ainoat merkittävät kettuja tarhaavat maat EU:ssa.

”Tämä on historiallinen päätös, jota eläinten puolustajat ovat odottaneet pitkään,” sanoo Anima Internationalin puolalainen kampanjapäällikkö Marta Korzeniak.

Suomi on Euroopan poikkeuksellinen takapajula

Samaan aikaan kun Euroopan turkistarhausta ajetaan järjestelmällisesti alas, Suomesta on tulossa yksi viimeisistä EU-maista, joissa toiminta jatkuu edelleen rajoituksetta. Suomi on todella jäänyt erittäin häpeälliseen asemaan eläinsuojelun kehityksessä. Tästä huolimatta turkisala kamppailee myös Suomessa vakavien taloushaasteiden kanssa ja on selvinnyt viimeisistä vuosista vain valtion tuella.

Oikeutta eläimille -järjestön 30-vuotisen historian aikana turkistarhojen määrä on Suomessa romahtanut yli 2 000 tarhasta alle 300 tarhaan, ja vuosittain turkiksiksi tapettavien eläinten määrä on pudonnut yli 3 miljoonasta noin 700 000:een. Vuonna 2022 ala työllisti etujärjestönkin arvion mukaan vain noin 540 henkilöä, ja suuri osa yrityksistä on tappiollisia. 1980-luvulla Suomessa toimi vielä noin 6 000 turkistarhaa. 

Alan eurooppalaisesta ja laajemmasta globaalista romahduksesta huolimatta viime päivinä uutisissa on kerrottu, että osa lintuinfluenssan vuoksi vuonna 2023 toimintansa lopettaneista tarhoista pyrkii aloittamaan tuotannon uudelleen. Eläinten hyvinvoinnin,  taloudellisen kannattamattomuuden ja ilmastovaikutusten ohella etenkin turkistarhauksen aiheuttama korkea tautiriski on keskeinen syy sille, että Suomen on annettava kiireisesti signaali turkistarhauksen jatkumiseen liittyvästä epävarmuudesta: 

”Suomen on käynnistettävä välittömästi valmistelu siirtymästä kohti turkistarhauksen alasajoa. Me olemme nyt viimeinen EU-maa, jossa tarhataan niin kettuja ja supikoiria. Näyttäydymme EU-perspektiivissä eläinsuojelullisesti ala-arvoisena maana”, toteaa Tuomivaara.

Kohti turkistarhatonta Eurooppaa

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) tuore tieteellinen arvio osoittaa, että turkistarhojen nykyiset häkkijärjestelmät ovat eläinten hyvinvoinnille perustavanlaatuisesti riittämättömiä. Samalla useat Euroopan maat ovat linjanneet, että turkistarhaus ei ole eläinten hyvinvoinnin, ympäristön eikä talouden näkökulmasta kestävällä pohjalla.

EU-komissio käsittelee koko unionin kattavaa turkistarhaus- ja turkiskauppakieltoa maaliskuussa 2026. Puolan päätöksen myötä paine unionin laajuiseen ratkaisuun kasvaa entisestään, koska on käynyt ilmi, että myös suurimmat turkistuottajamaat ovat valmiita luopumaan elinkeinosta. Puolan esimerkki osoittaa, että nopea ja hallittu siirtymä pois turkistarhauksesta on mahdollista, myös merkittävälle tarhaajamaalle. 
 

Faktoja turkistarhauksesta

Puola ja Eurooppa

• Puola kieltää turkistarhauksen: uudet tilat kielletään heti, nykyiset suljetaan 31.12.2033.
• Puolassa toimii 281 turkistilaa (169 minkki-, 37 kettu-, 11 supikoira- ja 64 chinchillatarhaa).
• Tilojen määrä on laskenut jyrkästi: vuonna 2015 tiloja oli Puolassa vielä 810.
• Minkinnahkojen vienti Puolasta on pudonnut 80 % kymmenessä vuodessa.
• 24 Euroopan maata on jo kieltänyt turkistarhauksen; useissa muissa maissa se on käytännössä päättynyt tiukentuneen sääntelyn vuoksi.
• EU-komissio käsittelee unionin laajuista turkistarhaus- ja turkiskauppakieltoa keväällä 2026.

Suomi

• Turkistarhoja 1980-luvulla n. 6000, 1990-luvulla yli 2 000 → nyt alle 300.
• Nahkottavia eläimiä 1990-luvulla yli 3 miljoonaa vuodessa → nyt noin 700 000.
• Ala työllistää alan oman arvionsa mukaan noin 540 henkilöä, ja suurin osa yrityksistä on tappiollisia.
• Osa lintuinfluenssan vuoksi vuonna 2023 toimintansa lopettaneista tarhoista on kertonut pyrkivänsä käynnistämään toimintansa uudelleen vuonna 2025.
• Suomi on yksi maailman suurimmista ketunnahkojen tuottajamaista ja Puolan kiellon myötä EU:n ainoa merkittävä ketuntuottajamaa.
• Tarhoilla esiintyy laajasti hyvinvointiongelmia: silmätulehduksia, haavoja, jalostuksen aiheuttamia rakenteellisia ongelmia ja häiriökäyttäytymistä, kuten  kannibalismia.
• Turkistarhaus aiheuttaa myös merkittäviä ympäristöhaittoja, kuten hiilidioksidipäästöjä sekä happamoittavia ja rehevöittäviä päästöjä.
• Suomen kuluttaja-asiamies on kieltänyt turkisten mainostamisen ympäristöystävällisempinä kuin keinoturkikset jo vuonna 1993.