Nämä kuvat osoittavat, miksi broileriteollisuus on tehotuotannon äärimmäisin muoto
Olemme kampanjoineet tänä syksynä erityisesti broileriteollisuuteen liittyvien epäkohtien esille tuomiseksi. Ylivoimaisesti suurin osa tuotantoeläimistä on broilereita, ja niiden olot ovat ehkä kaikkein tehdasmaisimmat. Silti julkisen keskustelun aikaansaaminen on ollut vaikeaa: linnut ovat niin erilaisia kuin me ihmiset, että meidän voi olla vaikea samaistua niihin ja löytää empatiaa niitä kohtaan.
Tämän artikkelin kuvat kertovat siitä, millaisissa oloissa broilerit joutuvat elämään.
1. Broilereita kasvatetaan valtavissa teollisuushalleissa, joissa saattaa olla kymmeniä tuhansia lintuja. Vaikka broilerit saavatkin elää broilerihallissa vapaina, ei niillä tosiasiassa ole tilaa liikkua tai toteuttaa niiden luontaisia käyttäytymistarpeita. Myös eläinten yksilöllinen hoito on näissä oloissa mahdotonta.
2. Untuvikkojen yleisin kuolinsyy broileritilalla on nälkä. Tiput kuljetetaan pian kuoriutumisen jälkeen hautomolta broileritilalle, jossa niiden on opeteltava syömään ja juomaan ilman emon opastusta. Osa untuvikoista ei kuitenkaan opi hankkimaan ravintoa itsenäisesti, ja koska tuottajan ei ole mahdollista havaita yksittäisten tipujen syömisvaikeuksia kymmenien tuhansien lintujen joukosta, ilman ruokaa jääneet untuvikot kokevat hitaan nälkäkuoleman.
3. Broilerit on jalostettu kasvamaan 40-grammaisista tipuista 1,7 kilogramman teuraspainoon vain viidessä viikossa. Räjähdysmäisestä painonnoususta johtuen broilereiden sydän, keuhkot ja erityisesti jalkojen luut eivät pysy kasvun mukana, minkä vuoksi broilereita kuolee ennenaikaisesti keskimäärin 7500 yksilöä joka päivä.
4. Räjähdysmäinen kasvu altistaa broilerit sydänsairauksille. Yksi yleisimpiä broilereiden kuolinsyitä on äkillinen sydänkuolema. Äkilliseen sydänkuolemaan menehtyneen linnun tunnistaa siitä, että se makaa kuolleena selällään. Usein toiset linnut nokkivat kuollutta tai kuolemaa tekevää lintua.
5. Älykkäät eläimet on alistettu pelkiksi tuotteiksi. Vain muutaman päivän ikäisillä tipuilla on tutkitusti kykyjä, jotka kehittyvät ihmislapsille vasta muutamien vuosien iässä. Kanat esimerkiksi pystyvät matemaattisiin suorituksiin jo muutaman tunnin ikäisinä, minkä lisäksi ne ymmärtävät esineen olevan olemassa, vaikka se poistettaisiin niiden näköpiiristä. Ihmislapset kykenevät tähän vasta noin vuoden iässä.
AUTETAAN BROILEREITA
Broilerin kulutuksen kasvun vuoksi tehotuotannossa kärsii jatkuvasti yhä enemmän eläimiä. Broilereiden puolustaminen vaatii valtavasti resursseja, sillä niiden kärsimykseen ei reagoida kovin helposti. Auta kanssamme broilereita ja ryhdy lahjoittajaksi nyt!
6. Broilereita kasvatetaan virikkeettömissä ja ikkunattomissa halleissa, joissa ne eivät pääse koskaan ulkoilemaan tai näkemään päivänvaloa. Kanojen luontaisiin käyttäytymistarpeisiin kuuluu muun muassa ruoan etsiminen maasta ja ympäristön tarkkaileminen orrelta. Broilereiden ei kuitenkaan ole mahdollista toteuttaa näitä lajityypillisiä tarpeitaan, sillä broileriteollisuus on sivuuttanut kaiken tieteellisen tiedon kanojen hyvinvointivaatimuksista ja kyvyistä tuotannon maksimoimiseksi.
7. Eläinten terveydentilan tarkastaminen on mahdotonta broilerintuotannossa. Tämän kanan nokka on epämuodostunut, minkä vuoksi se ei ole pystynyt syömään tai juomaan pitkään aikaan. Kyseistä yksilöä ei ole lopetettu, koska tuottaja ei ole havainnut sitä kymmenien tuhansien lintujen joukosta.