Lemmikkieläimistä

Lemmikkien pito on nykyisin yleinen ja sen vuoksi tärkeä osa ihmisen suhdetta muihin lajeihin. Monesti kyse on yhteiselosta, josta molemmat osapuolet hyötyvät ja jossa eläinten intressit otetaan huomioon niin hyvin kuin mahdollista. Lemmikkien pitoon liittyy kuitenkin monenlaisia epäkohtia. Suoranaisen eläinrääkkäyksen lisäksi lemmikkien pidon tarkastelussa voi myös tulla esiin laajempia ristiriitoja siinä, miten äärimmäisellä tavalla eri eläinten kohtelu riippuu käyttämistämme luokitteluista (kuten 'lemmikki' tai 'koe-eläin'). Jokainen eläin ansaitsee tulla kohdelluksi tuntevana yksilönä, riippumatta siitä, mihin luokkaan ihminen on sen lokeroinut.

Uutta seuralaista hankkivalle eettisin ratkaisu olisi ottaa koditon eläin eläinsuojasta.

Lemmikkieläinten kasvatus ja myynti on liiketoimintaa, jossa eläinten arvo nähdään lähinnä taloudellisena. Varsinkaan tehdasmaisessa lemmikkieläintuotannossa eläinten hyvinvointiin ei useinkaan kiinnitetä tarpeeksi huomiota. Monilla eläinroduilla esiintyy pitkälle viedystä jalostuksesta johtuvia terveysongelmia. Eläinsuojat ovat jatkuvasti täynnä kodittomia lemmikkejä, ja uutta seuralaista hankkivalle ehdottomasti eettisin ratkaisu olisikin ottaa suojiinsa uutta kotia tarvitseva sellaisesta. Lemmikin hankkimisen tulee jokaisessa tapauksessa olla vakavaan harkintaan perustuva päätös, jotta eläimen hyvinvointi olisi mahdollisimman pitkälle turvattu. Hoitajan on sitouduttava perehtymään hoidokkinsa tarpeisiin ja tekemään parhaansa niiden täyttymisen eteen.

Monien lemmikkien pitoon liittyy ongelmia, joiden ratkaisu saattaa vaatia eettisiä kompromisseja. Esimerkiksi lemmikin pito saattaa vaatia rajoitteiden asettamista eläimen vapaudelle jo sen oman turvallisuuden tähden. Toinen eettisesti ongelmallinen kysymys on eläimen sterilointi, jolla toisaalta voidaan estää ei-toivottu lisääntyminen mutta jolla voi olla haitallisia vaikutuksia eläimen hyvinvointiin. Lisäksi esimerkiksi kissan ruokinta saattaa vaatia eläintuotannon tukemista. 

Pyrkiessämme kohti kulttuuria, jossa kaikkien lajien edustajien intressit otetaan huomioon, myös lemmikkien pidon perinteen on muututtava. Tämä tarkoittaa yksilöarvon hyväksymistä ensisijaiseksi lähtökohdaksi kaikessa, mitä teemme. Vaikka lemmikkien pidolla olisi positiivisia vaikutuksia siihen, miten yleensä suhtaudumme toisten lajien edustajiin, emme voi ohittaa siihen kohdistuvaa kritiikkiä. Myöskään perinteiden tai jalostettujen rotujen säilyminen eivät ole itseisarvoja, jotka voisivat mennä yksilöiden hyvinvointiin liittyvien kysymysten edelle.

Eläinten hyvinvoinnin kannalta ongelmallisten tekijöiden vuoksi lemmikkieläinten pitoon on syytä suhtautua kriittisesti.