Eläinoikeus­blogi

Eläinoikeusblogissa julkaistaan säännöllisesti kirjoituksia ajankohtaisista eläinoikeuskysymyksistä.

Voiko eläinten puolesta olla liian tinkimätön?

Tobias Leenaert on käyttänyt lähes kolme vuosikymmentä sen pohtimiseen, miten eläinoikeustyöllä saataisiin aikaan mahdollisimman suuri muutos. Hänen ajattelunsa lähtökohta on yksinkertainen, mutta eläinoikeusliikkeelle osin haastava: oikeassa oleminen ei vielä tarkoita sitä, että maailma muuttuisi.

Eläinoikeusliikkeessä ollaan yksimielisiä siitä, että eläinten hyväksikäyttö täytyy saada loppumaan. Keinoista sen sijaan ollaan montaa mieltä.

Näkemyserot tulevat esiin esimerkiksi siinä, millaisia odotuksia eläinten puolustajille ja muille ihmisille asetetaan. Osa pitää ehdotonta veganismia välttämättömänä lähtökohtana, kun taas toiset haluavat kannustaa myös pienempiin muutoksiin. Keskustelua herättää myös se, voiko eläinten puolustaja olla uskottava, jos hänen omissa valinnoissaan on ristiriitaisuuksia.

Kysymykset herättävät helposti voimakkaita tunteita, sillä juuri tinkimättömyys on perinteisesti nähty yhtenä eläinoikeusliikkeen vahvuuksista. Leenaert kuitenkin haastaa liikettä pohtimaan, ovatko tutut toimintatavat myös niitä, joilla eläinten asemaa voidaan parantaa tehokkaimmin.

Leenaertin ajattelussa huomio siirtyy yksilöiden moraalisesta onnistumisesta siihen, miten mahdollisimman moni saataisiin muuttamaan toimintaansa eläinten hyväksi. Siksi aktivismissa on tärkeää pohtia sanoman lisäksi myös sitä, miten viesti otetaan vastaan.

Miksi vegaani ärsyttää, vaikka hän ei sanoisi sanaakaan?

Vegaani voi herättää muissa ärtymystä jo pelkällä olemassaolollaan, vaikka ei ottaisi eläinten oikeuksia edes puheeksi. Jos toisen ihmisen valinnat muistuttavat ristiriidasta omien arvojen ja tekojen välillä, epämukava tunne voi syntyä aivan itsestään.

Leenaert nostaa esiin ilmiön do-gooder derogation, eli hyväntekijän vähättelyn. Kun toisen toiminta saa omat valinnat ja tottumukset näyttämään kyseenalaisilta, on helpompaa kyseenalaistaa toinen ihminen kuin muuttaa omia tottumuksiaan

Vegaani saatetaan leimata ylimieliseksi moraalinvartijaksi, vaikka hän ei olisi sanonut sanaakaan muiden ruokavalioista. Toisaalta, jos vegaani käyttää vahingossa eläinperäistä ainesosaa sisältävää tuotetta tai toimii jollain muulla elämänalueella epäjohdonmukaisesti, hänet saatetaan julistaa tekopyhäksi. Sen sijaan, että puhuttaisiin eläinten hyväksikäytöstä, viedään huomiota vegaanin henkilökohtaisiin valintoihin ja mahdollisiin puutteisiin.

Vegaanin pitäisi siis olla täydellinen, mutta ei niin täydellinen, että se ärsyttää muita.

Leenaertin mukaan aktivistin ei tarvitse näyttäytyä moraalisesti virheettömänä. Päin vastoin: omien epätäydellisyyksien myöntäminen voi tehdä viestistä helpommin lähestyttävän ja vähentää keskustelukumppanin tarvetta puolustautua.

Tämä ei tietenkään tarkoita eläinten kärsimyksestä vaikenemista tai epäkohtien kaunistelua. Päämäärä, eli eläinten hyväksikäytön lopettaminen, pysyy samana, vaikka keinot sen saavuttamiseksi voivat vaihdella. Eläinten puolustamisen ei pitäisi vaikuttaa täydellisten ihmisten kerholta, johon pääsee mukaan vasta, kun jokainen oma valinta kestää suurennuslasilla tarkastelun.

Kolme oppia vaikuttavampaan aktivismiin

Miten eläinten puolesta voisi sitten toimia mahdollisimman vaikuttavasti? Leenaertin ajattelusta voi poimia kolme ohjenuoraa:

1. Älä vaadi täydellisyyttä, vaan kannusta muutokseen.

Kun ihminen vähentää eläintuotteiden käyttöä, on se askel oikeaan suuntaan, vaikka hän ei ryhtyisi kokonaan vegaaniksi. Leenaert kannustaa huomioimaan ihmisten hyvät valinnat myös silloin, kun kaikesta ei olla samaa mieltä. Pientenkin edistysaskeleiden tunnustaminen ei tarkoita eläinten hyväksikäytön hyväksymistä, vaan voi auttaa pitämään keskusteluyhteyden avoimena ja kannustaa uusiin muutoksiin.

2. Tee muutoksesta mahdollisimman helppoa.

Koko loppuelämän kestävään muutokseen sitoutuminen voi tuntua ylivoimaiselta. Siksi esimerkiksi kuukauden mittaiset haasteet voivat olla toimiva tapa kokeilla uusia tapoja ilman, että kaikkea tarvitsee osata tai päättää heti. Ja ennen kaikkea: ensimmäinen askel voi johtaa seuraavaan.

3. Mieti, mikä todella auttaa eläimiä.

Oikeassa oleminen ja vaikuttaminen eivät aina ole sama asia. Leenaert kannustaa aktivisteja tarkastelemaan omia toimintatapojaan kriittisesti ja kysymään, saavatko ne aikaan toivottua muutosta. Tinkimättömistä tavoitteista ei tarvitse luopua, vaikka niiden saavuttamiseksi tarvittaisiin erilaisia keinoja.

Samaa päämäärää kohti

Eläimet eivät tarvitse täydellisiä puolestapuhujia. He tarvitsevat laajan ja yhtenäisen joukon ihmisiä, jotka jakavat saman päämäärän: eläinten hyväksikäytön lopettamisen, vaikka sitä kohti kuljettaisiinkin erilaisia polkuja.