Eläinoikeus­blogi

Eläinoikeusblogissa julkaistaan säännöllisesti kirjoituksia ajankohtaisista eläinoikeuskysymyksistä. 

Älä stressaa, se on vain yhteiskunta, joka romahtaa – ilmastokriisi ja eläinten oikeudet

Ihmiskeskeisen maailmankuvan kriisi

Muistatko vielä mitä teit perjantaina 17. marraskuuta? Kannattaa painaa päivämäärä mieleen, se oli HBL:n mukaan ensimmäinen kerta, kun maapallon keskimääräinen lämpötila nousi yli kaksi astetta esiteolliseen aikaan nähden. Pariisin ilmastosopimuksessa sovittiin lämpenemisen rajoittamisesta 1,5 asteeseen – kahden asteen lämpenemisellä arvioidaan olevan jo todella vakavia seurauksia luonnon ja ihmiskunnan kannalta. Kulunut vuosi on myös ollut kuumin 100 000 vuoteen.

COP – eli YK:n hallitusten välinen ilmastokokous – alkaa taas, jo 28. kerran. Tuntuu uskomattomalta ajatella, että päästöjen vähentämisestä on neuvoteltu jo näin kauan, näin laihoin tuloksin. YK:n tuoreen raportin mukaan nykyisillä päästövähennyksillä olemme matkalla 3 asteen lämpenemiseen – oloihin, jotka ovat YK:n pääsihteerin António Guterresin mukaan “helvetilliset”. Kuolevalla planeetalla eivät toteudu ihmisten eivätkä muiden eläinten oikeudet.

Elämme antroposeenin aikaa ja ilmastokriisi on ihmiskeskeisen maailmankuvan kriisi. Maapallolla ei ole enää paikkaa, johon ihmisten toimet eivät vaikuttaisi. Vuonna 2020 julkaistu tutkimus arvioi ihmisen tuottaman materiaalin ylittäneen koko planeetan biomassan määrän. Esimerkiksi muovin kokonaismassa (kahdeksan gigatonnia) on kaksinkertainen kaikkien eläinten kokonaismassaan (neljä gigatonnia) verrattuna. Toisen tutkimuksen mukaan maalla elävistä selkärankaisista 60 % on ihmisiä, 36 % tuotantoeläimiä ja vain 4 % villejä eläimiä.

Epätasa-arvoinen ilmastokriisi

Oxfamin tuoreen tutkimuksen mukaan rikkain 1 % maailman ihmisistä tuottaa saman verran päästöjä kuin köyhin 66 %. Kuitenkin köyhät kärsivät ilmastokriisin seurauksista enemmän. Ranskalaisen taloustieteilijä Thomas Piketty sanoo The Guardianin haastattelussa, että ympäristöliike on epäonnistunut luokkakysymyksen ja sosiaalisen epätasa-arvoisuuden huomioimisessa. Piketty ehdottaa ratkaisuksi ilmastopäästöjen progressiivista verotusta. Perinteinen ympäristöliike on jättänyt huomiotta myös eläinkysymyksen. Ei ole mahdollista saavuttaa ilmasto-oikeudenmukaisuutta tai sosiaalista oikeudenmukaisuutta, jos vaietaan lajien välisestä oikeudenmukaisuudesta.

Yksi esimerkki ongelmien yhtymäkohdista ja päästöjen epätasa-arvoisesta jakautumisesta ovat eläintuotannon mielettömän suuret päästöt. Esimerkiksi EU-alueen livestock-sektorin päästöt (245 448 kt CO2 eqv. vuonna 2021) ovat viisinkertaiset Suomen vuotuisiin ilmastopäästöihin (49 173 kt CO2 eqv. vuonna 2021) verrattuna (lähde: EEA Greenhouse gases viewer). Eläintuotannon  päästöistä suurin osa on metaania, joka on voimakas kasvihuonekaasu. Metaani myös hajoaa nopeasti ilmakehässä, joten eläintuotannon vähentäminen vaikuttaa nopeammin kuin hiilidioksidipäästöjen vähentäminen. Silti eläintuotannon roolista ilmastonmuutoksessa puhutaan vähän. Tänä vuonna maataloussektorin ilmastopäästöt ovat ensimmäistä kertaa mukana YK:n ilmastoneuvotteluissa.

Kulutusyhteiskunnan romahdus

Cumbrian yliopiston entinen professori Jem Bendell loi termin “Deep adaptation” (suom. syvä mukautuminen) tarkoittamaan tarvetta muuttaa yhteiskuntaamme radikaalisti ilmastonmuutoksen edessä. Bendell esittää kirjassaan Breaking Together että ilmastokriisi ja luontokato aiheuttavat nykyisen yhteiskuntamallimme romahduksen. Bendell puhuu “modernista kulutusyhteiskunnasta” ja nykyisestä finanssijärjestelmästämme, jotka tarvitsevat massakulutusta ja jatkuvaa talouskasvua pysyäkseen vakaina. Bendellin mukaan yhteiskuntamme romahdus on monella mittarilla mitattuna jo käynnissä.

Koska ilmastokriisin on aiheuttanut nimenomaan ihmiskeskeinen maailmankuva, ratkaisu ei voi olla “vihreä siirtymä”, jossa loppu jäljellä oleva villi luonto joutuu väistymään massiivisten energiaprojektien ja mineraalikaivosten tieltä. Sen sijaan täytyy arvioida uudelleen yhteiskuntamme peruspilareita. Mikä on suhteemme toislajisiin eläimiin ja ympäröivään luontoon? Kuinka voisimme elää paremmin harmoniassa niiden kanssa?

Toisin kuin usein esitetään, historialliset yhteiskuntien romahdukset eivät ole olleet nopeita tapahtumia vaan hitaita prosesseja. Romahduksen ei myöskään tarvitse johtaa populaarikulttuurin kuvaamaan Mad Max -tyyliseen kaikkien sotaan kaikkia vastaan. Esimerkiksi David Graeberin ja David Wengrowin kirjassa The Dawn of Everything kuvataan, kuinka historiallisten sivilisaatioiden “romahdus” tarkoitti usein sitä, että keskusvaltaan tyytymättömät ihmiset muuttivat muualle. 

Romahdus on suurin toivomme

Nykyisenkaltaisen yhteiskunnan romahtaminen on paras mahdollisuutemme saavuttaa maailma, joka tunnustaa eläinten ja luonnon oikeudet. Bendellin mukaan “yhdessä romahtaminen” (breaking together) tarkoittaa “etuoikeuksiemme, mukavuuksiemme, maailmankatsomustemme ja identiteettiemme romahtamisen sallimista mahdollistaakseemme uuden avoimuuden yhteydelle ihmisten, luonnon ja jopa iankaikkisen kanssa.” Tämä tarkoittaa sen havaitsemista, kuinka syvästi olemme kaikki kytköksissä toisiimme - toisiin ihmisiin, muihin eläimiin ja luontoon. Toteuttaaksemme todellisen muutoksen, meidän on tunnistettava tämä yhteys ja otettava huomioon kaikkien olentojen oikeudet.

Mitä voit tehdä?

Ensinnäkin voit vähentää omaa osallistumistasi eläinten kärsimyksen ja ilmastonmuutoksen aiheuttamiseen ryhtymällä vegaaniksi ja miettimällä kulutusvalintojasi. Muista kuitenkin, että olemme kaikki osallisia luontoa tuhoavasta kulutusyhteiskunnasta.

Toiseksi voit ottaa osaa kansalaistoimintaan. Toimimalla eläinten oikeuksien, ilmasto-oikeudenmukaisuuden tai sosiaalisen oikeudenmukaisuuden puolesta voit vaikuttaa osaltasi siihen, millaiseksi tulevaisuuden yhteiskunta muodostuu. Bendellin mukaan "Muutos tapahtuu yhteisöllisen toiminnan kautta ja tekemällä sitä, minkä uskot olevan oikein, vaikka et tietäisikään, onko onnistumisella mahdollisuuksia."

Kolmas – ja ehkä tärkein ja vaikein – tapa on pyrkiä muutokseen kulttuurimme ajattelutavassa. Mitä jos alamme nähdä itsemme osana suurempaa kokonaisuutta yhdessä muiden eläinten ja luonnon kanssa? Voisimmeko luopua ajattelutavasta, jossa muut eläimet ja luonto nähdään resursseina? Vain sitä kautta voimme saavuttaa maailman, jossa vapaus kuuluu kaikille – ihmisille ja muille eläimille.

Lähteet:
Bendell, Jem: Breaking Together (2023). Ladattavissa e-kirjana täältä.
Graeber, David – Wengrow, David: The Dawn of Everything (2021)