UUSI LAKI EI PARANNA SIKOJEN OLOJA
Vuoden 2024 alusta astuu voimaan Suomen uusi eläinten hyvinvointilaki, joka ei kuitenkaan takaa hyvinvointia sioille tai muille tuotantoeläimille. Lakia valmisteltiin yli kymmenen vuotta, ja vaatimuksena oli, että se ei saa lisätä kustannuksia tuottajille. Siksi laissa tehtävät hyvinvointiparannukset ovat olemattomia.
Esittelemme joulukuussa 2023 elämää sikatilalla sikojen näkökulmasta ja uuden eläinlain vaikutuksia siihen.
Uusi laki kieltää karjupossujen kirurgisen kastraation. Kielto tulee kuitenkin voimaa vasta vuoden 2035 alusta, eli 11 vuoden päästä. Kieltoa odotellessa täytyy possuille antaa tulehduskipulääkettä, ja vuodesta 2027 lähtien käyttää paikallispuudutusta.
Uudessa laissa kielletään myös pitämästä emakkoa liikkumisen estävässä tiineytyshäkissä yli kahdeksaa päivää. Tiineytyshäkkiä käytetään apuna emakkojen keinohedelmöityksessä. Tällekin säännökselle on siirtymäaika vuoden 2035 alkuun asti.
Lisäksi laissa kielletään uusien porsitushäkkien rakentaminen. Porsitushäkki on kääntymisen estävä häkki, jossa emakko synnyttää porsaat ja imettää niitä. Vanhoja häkkejä saa käyttää niin kauan kuin ne kestävät. Ruotsissa kääntymisen estävät häkit kiellettiin jo vuonna 1989, joten Suomi on miltei 50 vuotta jäljessä.
Nämä esimerkit osoittavat, ettei niin kutsuttu eläinten hyvinvointilaki lisää tuotantoeläinten hyvinvointia. Syy tähän on selkeä: lakia valmisteltaessa taloudelliset näkökohdat painoivat enemmän kuin tuotantoeläinten oikeudet tai hyvinvointi.
Allekirjoita vetoomus
Uuden lain mukaan eläimiä on kohdeltava hyvin ja niitä kunnioittaen. Niillä on myös oltava mahdollisuus toteuttaa esimerkiksi liikkumiseen ja ruoanetsintään liittyviä käyttäytymistarpeitaan. Nämä vaatimukset eivät toteudu nykyisissä sikaloissa, joissa kymmenen satakiloista sikaa saattaa elää kymmenen neliömetrin karsinassa.
Uuden lain pohjalta on siis uudistettava asetuksia, jotka antavat tarkempia määräyksiä sikojen kohtelusta. Nämä lain vaatimukset eivät saa jäädä sanahelinäksi.
Allekirjoita vetoomus maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahille ja vaadi kanssamme nopeita ja selkeitä parannuksia tuotantoeläinten oloihin.
MIKÄ ON ELÄINTEN OIKEUKSIEN HINTA?
Siat ovat aktiivisia laumaeläimiä, joiden luonnollisiin tarpeisiin kuuluu ennen muuta ruoan tonkiminen maasta ja lauman arvojärjestyksen noudattaminen sekä pesän rakentaminen ennen porsimista. Siat elävät luonnossa hyvin vaihtelevissa oloissa, joten niille on kehittynyt voimakas taipumus tutkia ympäristöä. Ne haistelevat, tonkivat ja näykkivät kärsällä ja oppivat helposti uutta. Älykkäänä ja uteliaana eläimenä sika pitkästyy helposti. On selvää, etteivät tällaisen eläimen tarpeet voi toteutua sikalan ankeissa oloissa.
Miksi sika on yhteiskunnassamme pelkkä tuotantoväline, jonka ainoa arvo on se taloudellinen voitto, jonka se voi omistajalleen tuottaa. Tämän takia uutta eläinlakia valmistellessa muutosehdotusten hintoja laskettiin sentin tarkkuudella. Esimerkiksi kastraation yhteydessä annettavan kivunlievityksen hinnaksi laskettiin 1,52 € porsasta kohden.
Entäpä jos muuttaisimme yhteiskuntana asennettamme toisiin eläimiin? Jos ilmoittaisimme, että sikaa ei kuulu kasvattaa huonoissa oloissa, teurastaa ja muuttaa pekoniksi tai joulukinkuksi?