Neljän kanan päät kurkistavat häkin kaltereiden välistä. Kaksi etuoikealla olevaa näkyvät selkeämpinä, päät pystyssä. Taempana, keskellä kuvaa olevat kanat nokkivat ruokaa päät alhaalla. Kanat ovat valkoisia ja niillä on vaaleanpunaiset heltat.

Kananmunantuotanto

Miljoonat kanat elävät elämänsä äärimmäisessä ahtaudessa ja jatkuvassa kivussa. Voit keventää eläinten taakkaa korvaamalla kananmunat kasvipohjaisilla vaihtoehdoilla.

Jalostettu kärsimys ja piilotettu julmuus

Kuva: Juho Kerola

Kananmunateollisuus: Jalostettu kärsimys ja piilotettu julmuus

Munijakana on kananmunateollisuuden tarpeisiin äärimmilleen jalostettu kanahybridi, joka kuuluu lajina kesykanaan (Gallus gallus domesticus) ja polveutuu aasialaisesta punaviidakkokanasta (Gallus gallus). Vaikka teollisuus kohtelee näitä lintuja pelkkinä tuotantokoneina, kyseessä on erittäin älykäs ja tunteva olento.

Tutkimukset osoittavat, että kanat kykenevät ratkomaan monimutkaisia ongelmia, ymmärtävät syy-seuraussuhteita ja tuntevat aitoa empatiaa poikasiaan kohtaan. Ne osaavat laskea jo muutaman tunnin ikäisinä ja ymmärtävät esinepysyvyyden, eli sen, että esine on olemassa, vaikka se poistettaisiin näkyvistä. Ihmislapsi ymmärtää esinepysyvyyden noin 9 kuukauden ikäisenä. Suomessa munivia kanoja on noin 4,6 miljoonaa, ja vuosittain tuotetaan yli 80 miljoonaa kiloa kananmunia. Kyseessä on valtavan mittakaavan eläinteollisuus, joka perustuu kanojen systemaattiseen hyväksikäyttöön.

Virikehäkkikanalan häkki, jossa näkyy puoli tusinaa kanaa, jotka ovat huonossa höyhenpeitteessä. Etualalla metalliorrella seisova kana, joka kurottaa kaljua kaulaansa.
Kanala Varsinais-Suomessa, syyskuu 2017. Kuva: Juho Kerola

Jalostus ja elinkaari: Elimistö kovilla

Nykyaikaiset munijakanahybridit on jalostettu ja manipuloitu munimaan lähes joka päivä, yhteensä jopa 300–330 munaa vuodessa. Ero kanojen esiäitiin, punaviidakkokanaan, joka munii vain 8–15 munaa vuodessa, on käsittämätön. Jalostus, tehostettu ruokinta ja valo-ohjelmat ovat nostaneet munintatahtia 30 prosenttia vain 20 vuodessa. Tämä luonnoton tahti kuluttaa kanojen elimistöä rajusti: jatkuva munitus vaatii niin paljon kalsiumia, että yli 80 prosenttia munijakanoista kärsii rintalastan murtumista.

Käytävä, jonka molemmin puolin metallihyllyköt, joissa seisoo vieri vieressä kanoja monessa kerroksessa. Kanoja on myös lattialla.
Kerroslattiakanala Loimaalla 2013. Kuva: Juho Kerola

Syynä ovat liian varhainen muninnan aloitusikä, kanan biologinen keveys ja munien suuri koko. Kanat aloittavat munimisen jo noin viiden kuukauden iässä, mutta ne tapetaan jo puolentoista vuoden ikäisenä, kun muninta hiipuu. Luonnostaan kanat voisivat elää yli kymmenvuotiaiksi.

Kanalaympäristö: Ahtautta ja häiriökäyttäytymistä

Suurin osa Suomen kanoista (noin 74–76 % vuonna 2025) elää lattiakanaloissa. Vaikka lattiakasvatus kuulostaa vapaammalta, käytännössä olosuhteet ovat erittäin ahtaat: neliömetriä kohden saa olla jopa yhdeksän kanaa. Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA kuitenkin suosittelee hyvinvoinnin vuoksi enintään neljää lintua neliömetrille. Parvissa on usein kymmeniä tuhansia lintuja, mikä estää kanoja muodostamasta luontaista sosiaalista järjestystä. kana kykenee tunnistamaan enintään noin 80–100 yksilöä. Noin 14–16 % kanoista elää edelleen häkeissä, joissa tilaa on yhtä lintua kohden vain noin A4-arkin verran. Näissä oloissa kana ei välttämättä pysty edes levittämään siipiään.

Luonnoton ympäristö ja liian suuret parvet aiheuttavat kanoille jatkuvaa stressiä, joka purkautuu häiriökäyttäytymisenä, kuten höyhenten nyppimisenä ja kannibalismina. Kannibalismissa kana nokkii toisen linnun ihoa tai kudosta, mikä johtaa usein kuolemaan. Monissa maissa ongelmaa yritetään hillitä kivuliaalla nokan typistämisellä, mikä on Suomessa kuitenkin kiellettyä.

Tipujen ja kukkojen kohtalo: Teollisuuden hylkäämät uhrit

Kukot eivät muni, joten ne ovat teollisuudelle hyödyttömiä. Jokaista munivaa kanaa kohden syntyy suunnilleen yhtä paljon kukkotipuja. Vastakuoriutuneet kukkopojat tapetaan vuorokauden iässä joko kaasulla tai silppurilla. Myös munijatipuilla on kova alku, sillä ne haudotaan koneellisesti eivätkä ne koskaan koe emon hoivaa tai opastusta. Ilman emon tukea osa untuvikoista ei opi löytämään ruokaa tai vettä, mikä johtaa hitaaseen nälkäkuolemaan. Luonnossa kanaemo hoivaisi poikasiaan useita kuukausia.

Fyysinen kärsimys ja terveysongelmat

Jatkuva muninta altistaa kanoja monille kivuliaille vaivoille. Yleinen ongelma on munanjohtimen tulehdus, joka on suoraa seurausta elimistön ylirasituksesta. Toinen tyypillinen vaiva on munajumi, joka on kanan kohdalla äärimmäisen kivulias ja pahimmillaan tappava. Jatkuva muniminen kuluttaa kanojen elimistön kalsiumvarastoja niin rajusti, että niiden luista tulee hauraat ja ne murtuvat helposti. Tämä on suuri ongelma erityisesti silloin, kun kanat kerätään pois kanalasta, eli kun rakennus tyhjennetään uusia lintuja varten. Tässä vaiheessa lintuja otetaan kiinni ja siirretään kuljetusta varten. Niiden heikentynyt luusto ei kestä ihmisen käsittelyä ja kanoille syntyy herkästi kivuliaita murtumia.

Tutkimukset osoittavat kanojen kärsivän kroonisesta kivusta: ne valitsevat mieluummin kipulääkettä sisältävän rehun, jos sitä on tarjolla.

Sivukuva kanasta orrella. Linnun sulat ovat huonossa kunnossa. Taustalla näkyy myös muita kanoja ja kanalan metallirakenteita.
Kanala Varsinais-Suomessa 2018. Kuva: Kristo Muurimaa / Oikeutta eläimille

Teurastus: Munintakauden tuskallinen loppu

Kun kanan munimistahti laskee noin 1,5 vuoden iässä, se muuttuu taloudellisesti kannattamattomaksi pitää elossa. Koska munijakanojen teurastaminen ihmisravinnoksi ei ole yleensä kannattavaa, heidät tapetaan usein tilalla hiilidioksidikontissa. Hiilidioksidi aiheuttaa linnuille tuskallisen tukehtumisen tunteen ja paniikkia, sillä tajuttomuus ei tapahdu välittömästi. Ruhot päätyvät yleensä turkistarhoille rehuksi tai lihaluujauhoksi lannoitteisiin. Vuosittain näin hävitetään noin viisi miljoonaa kiloa kanaa.

Ympäristö- ja terveysvaikutukset

Kananmunantuotanto kuormittaa ympäristöä merkittävästi. Tuotanto perustuu pitkälti rehusoijaan, jonka viljely Etelä-Amerikassa aiheuttaa sademetsien katoa ja globaalia lajikatoa. Paikallisesti munantuotannon lannan fosforipäästöt rehevöittävät vesistöjä, erityisesti Itämerta ja Saaristomerta. Lisäksi teolliset suuryksiköt tarjoavat otolliset olosuhteet zoonoottisten tautien, kuten lintuinfluenssan, leviämiselle ja muuntumiselle. Vaikka Suomessa on tiukka salmonellavalvonta, tartunnat johtavat toisinaan laajojen lintumäärien lopettamiseen.

Teollisuuden väitteet vs. todellisuus

Munateollisuus käyttää markkinoinnissaan usein mielikuvia onnellisista kanoista ja ”perhetiloista”, todellisuus on kuitenkin ahtaita halleja ja häkkejä sekä jalostuksen aiheuttamaa jatkuvaa kipua. Tätä kutsutaan hyvinvointipesuksi. Myös ”vapaa”- tai ”luomu”-termit voivat antaa liian positiivisen kuvan: näissäkin muodoissa parvikoot ovat valtavia, kanoilla esiintyy häiriökäyttäytymistä ja ne kärsivät samoista jalostuksen terveysongelmista kuin häkkikanat. Luomukanaloissa kanat pääsevät kesäisin ulos, mutta suuressa parvessa kaikki yksilöt eivät uskalla lähteä ulos asti.

Ruokaviraston linjaus sallii markkinoinnissa niin sanotut ”imagomainonnalliset ilmaisut”. Tämä tarkoittaa, että tehotuotannossa eläviä eläimiä saa väittää onnellisiksi ilman mitään näyttöä eläinten todellisesta hyvinvoinnista tai heidän kokemastaan onnellisuudesta.

Metalliverkon päällä makaa kuollut kana. Orrella sen yllä seisoo kaksi elävää lintua.
Kanala Varsinais-Suomessa 2017. Kuva: Juho Kerola

Mitä sinä voit tehdä kanojen puolesta?

Miljoonat kanat elävät elämänsä äärimmäisessä ahtaudessa ja jatkuvassa kivussa. Tosiasiat ovat raskaita, mutta voit keventää eläinten taakkaa vähentämällä kananmunien käyttöä tai korvaamalla ne kokonaan kasvipohjaisilla vaihtoehdoilla. Ruoanlaitossa ja leivonnassa kananmunan voi korvata esimerkiksi tofulla, kikhernejauholla, omenasoseella, banaanilla tai No Egg -jauheella. Monet leivonnaiset, kuten pullat, onnistuvat mainiosti kokonaan ilman munaa.

Vegaanihaaste tarjoaa tietoa ja reseptejä, joiden avulla on helppo siirtyä eläinystävällisempään ruokavalioon. 

Voit myös tukea eläinoikeusjärjestöjen työtä ryhtymällä kuukausilahjoittajaksi tai vapaaehtoiseksi. Valinnoillasi on merkitystä.

Ruokakuva

Kokeile kasvisruokaa kuukauden ajan

Tueksi saat sähköpostiisi päivittäisen tietopaketin täynnä herkullisia reseptejä, käytännöllistä tietoa ja inspiraatiota. Voit toteuttaa haasteen joko täysin vegenä tai vain lisäämällä kasvisruoan osuutta arjessasi.

Right Menu Icon