
Tuntevat ja tietoiset kalat
Kalat ovat tuntevia ja tietoisia eläimiä. Silti kohtelemme niitä ikään kuin ne eivät tuntisi kipua. Suuri osa ihmisten käyttämistä kaloista kuolee hitaasti tukehtumalla.
On aika muuttaa suhtautumistamme kaloihin.
Kalat ovat ihmisen raskaimmin hyödyntämä eläinryhmä
Kaloja pyydetään massoittain sekä ihmisravinnoksi että tuotantoeläinten rehuksi. Ylikalastus uhkaa jo meriekosysteemien ja merten ravintoverkkojen toimintaa.
Kalastusmenetelmät eivät valikoi, mitkä eläimet verkkoihin tai syötteihin jäävät. Siten ns. sivusaalis on kiinteä osa kalastusta. Teollisessa kalastuksessa noin 40 % saaliista heitetään mereen sivusaaliina. Suuri osa on jo takaisin mereen heitettäessä menehtynyt tai ainakin vahingoittunut.
Kalankasvatus on tehotuotantoa
Nykyisin jo noin puolet ihmiskunnan käyttämästä kalasta on peräisin kalankasvattamoista. Kasvatettu kala ei ole kestävä ratkaisu villipopulaatioiden ylikalastukselle. Kasvatetuille kaloille syötetään rehua heikolla hyötysuhteella, osa rehusta vieläpä villikalaa.
Ongelma on sama kuin muussa eläintuotannossa: koska eläimen metabolia kuluttaa jatkuvasti energiaa, jokaista tuotettua valkuaiskiloa ja kaloria kohti tuhlautuu moninkertainen määrä proteiineja ja energiaa. Kalankasvattamot lisäävät myös vesistöjen rehevöitymisongelmaa.
Oikeutta eläimille julkaisi vuonna 2025 kuvia ja videoita kirjolohien kasvatusolosuhteista 12 merikasvattamolla Selkämeren, Saaristomeren ja Suomenlahden alueilla. Kuvatuilla kasvattamoilla näkyi runsaasti sairaita, kuolleita ja vakavasti vaurioituneita kaloja. Monilla kirjolohilla oli pahoin vaurioituneet evät, iho- ja silmävammoja sekä tulehduksia.


Kasvattamoiden verkkokasseissa kalat elävät ahtaasti virikkeettömässä ympäristössä ilman mahdollisuutta toteuttaa lajityypillistä käyttäytymistä. Kaloilla ei ole mahdollisuutta vaeltaa, piiloutua, etsiä ravintoa tai välttää jatkuvaa kontaktia muihin yksilöihin. Suomessa kasvatetaan vuosittain miljoonia kirjolohia ihmisravinnoksi.
Kalat ovat tuntevia ja tietoisia aivan kuten me nisäkkäätkin
Kalojen kokemusmaailmasta tiedetään vähän suhteessa nisäkkäiden vastaavaan, mutta todisteet niiden tietoisuudesta ja tuntoisuudesta ovat vahvoja. Kalojen tiedetään kykenevän esimerkiksi joustavaan ja soveltavaan käyttäytymiseen sekä monimutkaiseen sosiaaliseen käyttäytymiseen, jopa laskelmointiin ja taktikointiin. Voit lukea näistä lisää sivun lopusta.
Kalojen älykkyyttä ja kognitiivisia kykyjä on pitkään aliarvioitu. Tämä on johtanut siihen, että kaloja ei ole kohdeltu yksilöinä, vaan ne on nähty pelkkänä massana. Tämä näkyy esimerkiksi eläinsuojelulainsäädännössä.
Hyvinvointi ei ole vain kärsimyksen puuttumista, vaan myös mahdollisuutta kokea positiivisia tunteita. Tämä olisi mahdollista myös kaloille.

Auta kaloja!
Voit auttaa jättämällä kalat pois omalta lautaseltasi.
Pienikin muutos omassa arjessa voi olla merkittävä teko eläinten puolesta. Kokeile kuukauden ajan elämää ilman eläinperäisiä tuotteita! Vegaanihaaste tarjoaa reseptejä, tietoa ja tukea – lempeästi, kannustavasti sekä täysin ilmaiseksi.
Kalojen elämä
Tunteva kala
Kalat tuntevat kipua. Esimerkiksi kirjolohet reagoivat vammoihin tavoilla, jotka viittaavat tietoiseen kivun kokemukseen: ne pyrkivät lievittämään kipuaan ja kipulääkkeet muuttavat niiden käyttäytymistä.
Kalojen iho ja suu ovat herkkiä vaurioille, joten koukkuun tai verkkoon jääminen aiheuttaa niille kipua ja stressiä. Teollisessa kalastuksessa monet kalat kuolevat hitaasti tukehtumalla.
Myös kalankasvatus aiheuttaa kärsimystä. Kaloilla esiintyy stressiä, apatiaa ja häiriökäyttäytymistä. On lisäksi havaittu, että kaloilla on ainakin pelon ja mielihyvän kaltaisia tunnekokemuksia.


Tietoinen, älykäs, persoonallinen kala
Kalojen aivoissa on rakenteita, jotka mahdollistavat tietoisten kokemusten, kuten kivun, pelon ja mielihyvän, käsittelyn. Tutkimukset osoittavat, että kalat eivät ole tiedostamattomia olentoja, vaan ne kykenevät monimutkaiseen käyttäytymiseen ja oppimiseen. Esimerkiksi puhdistajakala on läpäissyt itsetietoisuutta mittaavan peilitestin.
Kalojen älykkyyttä on pitkään aliarvioitu, mutta nykyisin tiedetään niiden kykenevän esimerkiksi ongelmanratkaisuun, sosiaalisten suhteiden hahmottamiseen ja toisilta oppimiseen. Joidenkin lajien on havaittu käyttävän työkaluja ja tekevän päätelmiä muiden yksilöiden käyttäytymisestä. Kalat oppivat tunnistamaan tuttuja yksilöitä, myös ihmisiä.
Sosiaalinen kala
Kalat eivät ole mykkiä, vaan monet lajit viestivät äänillä, liikkeillä ja väreillä. Ne tunnistavat muita yksilöitä, muodostavat sosiaalisia suhteita ja joissakin lajeissa esiintyy jopa hierarkioita, yhteistyötä ja toisilta oppimista.
Kaloilla on myös aisteja, joita ihmisellä ei ole, kuten kylkiviiva-aisti ja joillakin lajeilla sähköaisti. Ne kykenevät välittämään tietoa esimerkiksi hyvistä kutupaikoista, ja monet lajit rakentavat pesiä jälkeläistensä suojelemiseksi. Vaikka kalojen maailma on ihmiselle osin vieras, tutkimus osoittaa selvästi, että kalat ovat tuntevia, tietoisia ja sosiaalisia eläimiä.

Piirroskuvat: Taru Rantanen
