Etualalla kaksi kameraan katsovaa valkoista broileria. Taustalla näkyy lisää lintuja ja broilerihallin valoja.

Kanan eli broilerin tuotanto

Broileri on lihantuotantoa varten jalostettu kana, jonka elämässä näkyvät tehotuotannon seuraukset. Broilereita kasvatetaan suurissa halleissa tuhansien tai jopa kymmenientuhansien lintujen parvissa. Jalostus erittäin nopeaan kasvuun aiheuttaa linnuille liikkumisvaikeuksia ja vakavia terveysongelmia, ja ahtaat kasvuolosuhteet lisäävät stressiä ja kärsimystä.

Broilerintuotannon ongelmat eivät ole poikkeuksia, vaan seurausta tavasta, jolla linnut on jalostettu ja tuotanto järjestetty.

Kuva: Kristo Muurimaa / Oikeutta eläimille

Broilerituotannon todellisuus: Teollisen lintutehtaan arki on täynnä tuskaa

Broileri on lihantuotantoa varten äärimmilleen jalostettu kanahybridi, joka kuuluu lajina kesykanaan (Gallus gallus domesticus) ja polveutuu aasialaisesta punaviidakkokanasta (Gallus gallus).

Vaikka broilereita pidetään teollisuudessa usein vain massatuotteena, kyseessä on älykäs ja tunteva eläin. Tutkimukset osoittavat, että kanat osaavat laskea jo muutaman tunnin ikäisinä ja ne ymmärtävät muun muassa esinepysyvyyden, eli sen, että esine on olemassa, vaikka se poistettaisiin näkyvistä, jo ennen ihmislapsia. Suomessa broilerintuotanto on eläinteollisuuden äärimmäisin ala, sillä vuosittain teurastetaan yli 80 miljoonaa yksilöä, mikä vastaa noin 96 prosenttia kaikista Suomessa teurastetuista maaeläimistä.

Jalostus ja elinkaari: Viiden viikon ”turbokasvu”

Nykyaikaiset broilerit, kuten Suomen suosituin hybridi Ross 308, on manipuloitu kasvamaan poikkeuksellisen nopeasti kansainvälisessä tuotantoketjussa, joka ulottuu Skotlannista ja Ruotsista suomalaisiin kasvattamoihin. Linnun elämä on lyhyt ja tuskainen, sillä se saavuttaa teuraspainonsa vain noin 35 vuorokauden iässä. Tässä ajassa untuvikon paino

55-kertaistuu noin kahteen kiloon, mutta linnun sisäelimet ja luusto eivät pysy tämän lihasmassan räjähdysmäisen kasvun tahdissa.

Vertailun vuoksi vielä 1960-luvulla kasvatusaika oli noin 63 vuorokautta ja teurastettavan linnun paino oli keskimäärialle kilon. Jalostustahti on ollut niin kiivasta, että lintu painaa viisiviikkoisena jo kuusi kertaa enemmän kuin luonnollinen punaviidakkokana samassa iässä.

Lintutehdas: Elämä ilman valoa ja vapautta

Untuvikot siirretään hautomoista muutaman tunnin ikäisinä ikkunattomiin suurhalleihin, joissa on kerrallaan kymmeniä tuhansia lintuja. Suomalaisella tilalla on keskimäärin 80 000 broileria, ja kerrallaan samassa hallissa elää tyypillisesti vähintään 25 000 yksilöä. Kasvatustiheys on Suomessa EU:n sallima maksimi, 42 kg/m², mikä on korkeampi kuin missään muussa EU-maassa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että täysikasvuisella linnulla on käytössään vähemmän tilaa kuin yksi A4-paperiarkki.

Broilerihalli, jossa on paljon valkoisia lintuja. Katosta roikkuu juoma- ja ruokinta-automaatteja.
Broilerihalli Eurajoella 2019. Kuva: Juho Kerola

Halleissa ei yleensä käytetä orsia tai virikkeitä, jotka vähentäisivät lintujen stressiä. Valaistusta säädellään pitämällä valoja päällä 16–18 tuntia vuorokaudessa, jotta linnut söisivät mahdollisimman paljon, sillä ne syövät vain valoisaan aikaan. Ilman emon opastusta osa untuvikoista ei opi löytämään ruokaa tai vettä, mikä johtaa hitaaseen nälkäkuolemaan. Näitä yksilöitä kutsutaan alalla termillä non-starter-syndrome.

Emobroilerit: Elämänmittainen nälkä ja kärsimys

Lautaselle päätyvien lintujen elämä alkaa emosukupolvesta, joka elää noin 60 viikon ikäiseksi. Koska emot ovat samaa nopeakasvuista rotua, niiden paino nousisi vapaalla ruokinnalla niin suureksi, etteivät ne pysyisi hengissä sukukypsiksi asti. Tämän vuoksi emotiloilla harjoitetaan tiukkaa ruokinnan rajoittamista, mikä tarkoittaa linnuille käytännössä jatkuvaa ja voimakasta nälkää. Nälkiinnyttäminen aiheuttaa voimakasta stressiä, joka purkautuu aggressiivisuutena ja häiriökäyttäytymisenä, kuten toisten lintujen nokkimisena. Pitkä elinkaari merkitsee myös

pitkäkestoista fyysistä kärsimystä: noin 64 prosentilla emobroilereista on vakavia jalkavammoja teurastusvaiheessa.

Fyysinen kärsimys ja terveysongelmat

Äärimmilleen viety jalostus aiheuttaa broilereille huomattavia terveysongelmia, ja noin 90 prosentilla linnuista on jonkinasteisia liikkumisvaikeuksia. Raskas rintalihas siirtää painopisteen eteenpäin, mikä rasittaa niveliä ja johtaa kivuliaaseen ontumiseen. Tutkimukset osoittavat, että broilerit kärsivät jatkuvasta kivusta: ne valitsevat mieluummin kipulääkettä sisältävän rehun, ja lääkityksen jälkeen niiden aktiivisuus lisääntyy.

Yleisiä kuolinsyitä kasvatusaikana ovat äkilliset sydänkuolemat ja vesipöhö. Sydänkuolema johtuu siitä, ettei sydänlihas pysy muun kehon kasvuvauhdissa. Suomessa kuolee jo kasvatushalleihin ennen teurastusikää yli kaksi miljoonaa lintua vuodessa. Sairaita yksilöitä ei hoideta, vaan ne lopetetaan usein murtamalla niska pyöräyttämällä lintua kuin linkoa, mikäli hallista sairas yksilö havaitaan.

Broilerihalli, jossa paljon nuoria broilereita. Etualalla keskellä on katosta roikkuva ruokintajärjestelmä ja taempana vasemmalla näkyy juottojärjestelmä.
Isokyrö 2014. Kuva: Kristo Muurimaa

Teurastus: Lyhyen elämän tuskallinen loppu

Kun linnut saavuttavat teurasiän, ne kerätään hallista yleensä koneellisesti, mikä aiheuttaa monille siipimurtumia ja muita vammoja. Teurastamolla linnut joko kaasutetaan hiilidioksidilla, mikä aiheuttaa niille tuskallisen tukehtumisen tunteen, tai ne ripustetaan jaloistaan liukuhihnalle ja tainnutetaan sähköisessä vesialtaassa. Pää alaspäin roikkuminen on linnuille erittäin tuskallista, sillä niiltä puuttuu pallea, jolloin sisäelimet painuvat sydäntä vasten.

Ympäristövaikutukset: Globaali lajikato ja Itämeri

Vaikka broileria markkinoidaan ”ilmastolihana”, se on Luonnonvarakeskuksen mukaan suomalaisten ruokavalion suurin globaalin lajikadon aiheuttaja. Kotimaisen broilerin lajikatovaikutus tuotekiloa kohti on lähes kaksinkertainen verrattuna naudanlihaan. Tämä johtuu rehun valkuaislähteenä käytettävästä rehusoijasta, jonka viljely Etelä-Amerikassa tuhoaa korvaamattomia sademetsiä ja ekosysteemejä. Broilerin ja muiden eläinten ruokintaan käytettynä soijaa tarvitaan moninkertainen määrä kuin jos se käytettäisiin ihmisravintona.

Ilmastoväitekin alkaa murenemaan, kun tuotannon päästöjä verrataan mihin tahansa kasvipohjaiseen proteiiniin. Esimerkiksi tofuun verrattuna broilerin ilmastopäästöt ovat yli kaksinkertaiset.

Lisäksi broilerintuotannon lannan fosfori kuormittaa paikallisesti vesistöjä. Erityisesti Lounais-Suomeen keskittyneet siipikarjatilat ovat yksi merkittävimmistä Itämeren ja Saaristomeren rehevöittäjistä. Teollinen tuotanto nähdään myös vakavana zoonoottisena pandemiauhkana, sillä tiheät eläinpopulaatiot tarjoavat otolliset olosuhteet lintuinfluenssan kaltaisten virusten leviämiselle ja muuntumiselle.

Teollisuuden väitteet vs. todellisuus

Lihatuotanto käyttää markkinoinnissaan menetelmiä, joita kutsutaan hyvinvointipesuksi. Mainoksissa maalaillaan kuvia onnellisista ”kotitilojen” ja ”perhetilojen” kanoista ja virikkeistä, kuten sählypalloista, vaikka todellisuus on ahtaita, pimeitä halleja sekä jalostuksesta ja ylinopeasta kasvusta johtuvaa kärsimystä. Ruokaviraston linjaus sallii markkinoinnissa ”imagomainonnalliset ilmaisut”, jolloin tehotuotannossa eläviä eläimiä saa väittää onnellisiksi ilman näyttöä. Myös hiilijalanjälkilaskelmat ovat usein harhaanjohtavia, sillä niistä saatetaan jättää pois teurastus, jatkojalostus ja kuljetukset, joiden osuus päästöistä on merkittävä.

Pieniä valkoisia broileritipuja tiiviisti broilerihallissa. Katosta roikkuu lintujen juottojärjestelmä.
Kokemäki 2019. Kuva: Kristo Muurimaa / Oikeutta eläimille

Oikeutta eläimille -järjestön työ lintujen puolesta

Oikeutta eläimille työskentelee broilerintuotannon epäkohtien paljastamiseksi ja eläinten teollisen käytön lopettamiseksi. Järjestö on julkaissut suomalaisilta tiloilta salakuvattua materiaalia, joka on tuonut julkisuuteen lintujen todelliset elinolosuhteet, kuten äärimmäisen ahtauden ja jalostuksen aiheuttamat kävelyvaikeudet. Järjestö on tehnyt virallisia valituksia harhaanjohtavasta markkinoinnista ja vaatii tiukempaa lainsäädäntöä, kuten kasvatustiheyden merkittävää alentamista ja kärsimystä aiheuttavan jalostuksen kieltämistä. Lisäksi järjestö kannustaa kuluttajia siirtymään kasviperäiseen ruokavalioon Vegaanihaasteen avulla.

Mitä voit tehdä?

Miljoonat broilerit elävät koko elämänsä ahtaasti, vailla mahdollisuutta nähdä päivänvaloa tai toteuttaa luontaisia tarpeitaan. Tosiasiat ovat raskaita, mutta valinnoillasi voit keventää eläinten taakkaa. Eettisesti ja ekologisesti kestävin vaihtoehto on vaihtaa eläinperäiset tuotteet suoraan kasviperäisiin proteiineihin, kuten härkäpapuun tai tofuun, joiden ympäristökuormitus ja kärsimysvaikutus ovat vain murto-osa lihan tuotannosta. Vegaanihaaste tarjoaa herkullisten ruokien reseptejä, joissa kanaa ei tarvita.

  • Voit lähteä vapaaehtoiseksi ja antaa aikaasi eläinten oikeuksien edistämiseksi.
  • Voit ryhtyä kuukausilahjoittajaksi ja tukea Oikeutta eläimille -järjestön työtä kanojen ja muiden eläinten auttamiseksi.
Pieni vaalea lintu makaa turpeessa broilerihallin lattialla toinen jalka kohti kattoa, jossa valoja.
Kokemäki 2019. Kuva: Kristo Muurimaa / Oikeutta eläimille
Right Menu Icon