Kaksi ruskea-valkoista vasikkaa pienissä karsinoissaan. Molemmilla on keltaiset korvamerkit molemmissa korvissa. Toisen vasikoista edessä on heinää ämpärissä.


Maidon ja naudanlihan tuotanto

Nauta on älykäs ja sosiaalinen eläin, jonka käyttäytymistarpeet jäävät tuotannossa usein toteutumatta.

Lehmälle tärkeintä on mahdollisuus toteuttaa lajityypillistä käyttäytymistään

Kuva: Kristo Muurimaa / Oikeutta eläimille

Elämää tuotantotiloilla

Suomessa nautoja kasvatetaan sekä maidon- että lihantuotantoa varten. Vaikka tuotannonaloista puhutaan usein erillisinä, ne ovat tiiviisti sidoksissa toisiinsa: maitotilojen sonnivasikat kasvatetaan yleensä lihaksi, ja myös lypsylehmät päätyvät lopulta teurastettaviksi.

Nykyisin valtaosa lypsylehmistä elää pihatoissa, joissa ne voivat liikkua vapaasti rakennuksen sisällä. Noin neljännes lypsylehmistä on kuitenkin edelleen parsinavetoissa, joissa ne ovat kytkettyinä omalle paikalleen suurimman osan ajasta. Parsinavettojen lehmät on lain mukaan päästettävä laitumelle tai jaloittelutarhaan vähintään 90 päiväksi vuodessa. Pihatoissa vastaavaa ulkoiluvelvoitetta ei ole, minkä vuoksi osa lehmistä ei pääse koskaan laitumelle tai ulos. Lihanautojenkin mahdollisuudet ulkoilla vaihtelevat.

Usein sanotaan, että tuotantotilojen eläimillä on nimet ja että niistä pidetään hyvää huolta. Nimi ei kuitenkaan kerro eläimen hyvinvoinnista. Lehmälle tärkeintä on mahdollisuus toteuttaa lajityypillistä käyttäytymistään: liikkua vapaasti, ulkoilla, levätä mukavalla alustalla, hoitaa vasikkaansa ja muodostaa sosiaalisia suhteita lajitovereihinsa.

Kaulastaan parteen kiinnitettyjä nautoja navetassa.
Maitotila Pirkanmaalla, 2016. Kuva: Kristo Muurimaa / Oikeutta eläimille

Lehmä tuottaa maitoa vasikalleen

Lehmä tuottaa maitoa vain synnytettyään vasikan. Siksi lypsylehmät siemennetään toistuvasti, jotta ne poikisivat säännöllisesti ja maidontuotanto jatkuisi. Ensimmäinen poikiminen tapahtuu yleensä noin kaksivuotiaana, minkä jälkeen lehmä poikii noin kerran vuodessa. Tuotannon heikennyttyä lehmä lähetetään teurastettavaksi, tavallisesti noin 5–6 vuoden iässä, vaikka sen luontainen elinikä voi olla yli 20 vuotta.

Luonnossa tai puolivilleissä oloissa lehmä hakeutuu ennen poikimista rauhalliseen paikkaan erilleen laumasta. Synnytyksen jälkeen emo nuolee vasikkansa kuivaksi, muodostaa siihen vahvan kiintymyssuhteen ja suojelee sitä. Vasikka nousee jaloilleen pian syntymän jälkeen ja alkaa imeä emonsa maitoa.

Maidontuotannossa emo ja vasikka erotetaan toisistaan yleensä pian syntymän jälkeen. Erottaminen aiheuttaa usein stressiä sekä emolle että vasikalle. Lehmät voivat huudella vasikoitaan, etsiä niitä ja vähentää syömistään erottamisen jälkeen.

Vasikka joisi luonnollisesti emonsa maitoa useita kuukausia ja vieroittuisi vähitellen noin 8–11 kuukauden iässä. Tuotannossa vasikat ruokitaan sen sijaan ihmisen järjestämällä tavalla, eivätkä ne yleensä saa kasvaa emonsa hoivissa.

Vasikan elämää

Maitotiloilla syntyvät vasikat erotetaan emostaan pian syntymän jälkeen. Lehmävasikoista kasvatetaan tulevia lypsylehmiä, kun taas sonnivasikat päätyvät tavallisesti lihantuotantoon. Ne siirretään usein jo muutaman viikon tai kuukauden ikäisinä erillisille kasvattamoille.

Vasikat ovat uteliaita, sosiaalisia ja leikkisiä eläimiä. Luonnollisissa oloissa ne viettävät aikaa emonsa ja muun lauman kanssa, leikkivät ikätovereidensa kanssa ja tutkivat aktiivisesti ympäristöään. Leikki kehittää niiden fyysisiä taitoja, sosiaalisia suhteita ja lajityypillistä käyttäytymistä. Tuotanto-olosuhteissa vasikoiden mahdollisuudet toteuttaa näitä käyttäytymistarpeita voivat jäädä vähäisiksi. Monilla tiloilla vasikoiden elinympäristö on virikkeiltään niukka.

Valtaosa suomalaisista vasikoista nupoutetaan eli niiden sarvenaiheet poltetaan, jotta niille ei kasvaisi sarvia. Toimenpiteen tarkoituksena on vähentää eläinten toisilleen ja ihmisille aiheuttamia vammoja tuotanto-olosuhteissa. Nupoutus on vasikalle kivulias toimenpide, minkä vuoksi sen yhteydessä on käytettävä paikallispuudutusta. Kipulääkityksen käyttö on kuitenkin edelleen vaihtelevaa, vaikka tutkimusten mukaan kipu voi jatkua useita päiviä toimenpiteen jälkeen.

Lihantuotantotilat

Suurin osa Suomessa syötävästä naudanlihasta on peräisin maidontuotannosta. Maitotiloilla syntyneet sonnivasikat kasvatetaan tavallisesti lihaksi, ja myös maidontuotannosta poistettavat lehmät päätyvät lopulta teurastettaviksi. Osa naudanlihasta tuotetaan niin kutsutuilla emolehmätiloilla, joissa kasvatetaan erityisesti lihantuotantoon jalostettuja nautarotuja.

Maitotiloilla syntyneet sonnivasikat siirretään usein jo varhain erillisille kasvattamoille, joissa ne viettävät loppuelämänsä. Lihanautojen kasvatus tapahtuu yleensä ryhmäkarsinoissa. Eläinten mahdollisuudet liikkua, tutkia ympäristöään ja laiduntaa vaihtelevat. Laiduntaminen ei ole lihanaudoille lakisääteinen vaatimus, joten kaikki eläimet eivät pääse koskaan ulos.

Emolehmätiloilla vasikka saa kasvaa emonsa kanssa pidempään kuin maitotiloilla, tavallisesti noin puolivuotiaaksi. Vaikka tämä mahdollistaa luonnollisemman emon ja vasikan välisen suhteen, myös näillä tiloilla vasikka vieroitetaan emostaan huomattavasti ennen luonnollista vieroitusikää. Erottaminen aiheuttaa usein stressiä sekä vasikalle että emolle.

Lihanaudat teurastetaan yleensä noin 1–2 vuoden iässä. Niiden luontainen elinikä olisi yli 20 vuotta.

Nautoja makaa tai seisoo likaisessa ryhmäkarsinassa.
Navetta Etelä-Savossa, 2014. Kuva: Juho Kerola

Kuljetus ja teurastus

Nautojen elämä päättyy teurastamolla. Ennen teurastusta eläimet kuljetetaan tuotantotiloilta teurastamoihin, mikä voi aiheuttaa niille stressiä. Kuljetuksen aikana ne voivat joutua olemaan pitkiä aikoja ilman ruokaa tai vettä, ja vieras ympäristö, käsittely sekä lajitovereista erottaminen kuormittavat eläimiä.

Teurastamolla naudat odottavat vuoroaan odotuskarsinoissa. Varsinainen teurastus alkaa tainnuttamisella, joka tehdään Suomessa yleensä pulttipistoolilla. Pultti ammutaan eläimen otsaluun läpi aivoihin tarkoituksena aiheuttaa välitön tajuttomuus. Aina tainnutus ei onnistu suunnitellusti. Tainnuttamisen jälkeen eläin ripustetaan takajalastaan ja sen kaulavaltimot katkaistaan, jolloin se kuolee verenhukkaan.

Suomessa teurastetaan vuosittain noin 250 000–300 000 nautaa. Valtaosa naudanlihasta on peräisin maidontuotannosta: lihaksi kasvatetuista sonnivasikoista sekä maidontuotannosta poistettavista lehmistä.

Mitä voit tehdä?

Tehokas tapa vähentää eläinten kärsimystä on vähentää eläinperäisten tuotteiden käyttöä. Vegaanihaaste tarjoaa helpon tavan löytää uusia, herkullisia ja monipuolisia kasvipohjaisia vaihtoehtoja.

Ilmoittaudu nyt!

Tiesitkö tämän naudoista?

Nautoja on kasvatettu ihmisen kanssa jo noin 10 000 vuoden ajan, mutta kesyttäminen ei ole muuttanut niiden perustavanlaatuisia käyttäytymistarpeita. Nykyisten nautojen esi-isä oli alkuhärkä, joka eli luonnonvaraisena Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Afrikassa, kunnes se metsästettiin sukupuuttoon 1600-luvulla. Tutkimalla luonnonmukaisissa oloissa eläviä puolivillejä nautakarjoja voidaan edelleen saada tietoa siitä, millaista käyttäytymistä naudoille on lajityypillistä.

Nauta on älykäs, utelias ja hyvin sosiaalinen eläin. Luonnossa tai luonnonmukaisissa oloissa naudat elävät vakaissa emoperheryhmissä, joissa lehmät ja niiden jälkeläiset pysyvät yhdessä vuosien ajan. Ne tunnistavat kymmeniä lajitovereitaan, muodostavat läheisiä sosiaalisia suhteita ja hakeutuvat tuttujen yksilöiden seuraan. Kiintymystä ne osoittavat esimerkiksi nuolemalla toisiaan, mikä samalla vahvistaa lauman sosiaalisia siteitä.

Naudat ovat aktiivisia laiduntajia. Ne käyttävät suuren osan vuorokaudestaan ravinnon etsimiseen, laiduntamiseen ja märehtimiseen sekä liikkuvat päivittäin kilometrejä

etsiessään sopivia ruokailu-, lepo- ja juomapaikkoja. Lehmät viettävät makuulla jopa puolet vuorokaudesta ja ovat luonnostaan hyvin siistejä eläimiä: ne välttelevät likaantuneita makuupaikkoja, puhdistavat itseään huolellisesti ja nauttivat mahdollisuudesta rapsuttaa itseään tai hankautua puihin ja muihin rakenteisiin.

Erityisesti vasikat ovat hyvin leikkisiä. Ne tutkivat uteliaasti ympäristöään, juoksevat, hyppelevät ja painivat ikätovereidensa kanssa. Leikki kehittää niiden lihaksia, koordinaatiota, sosiaalisia taitoja ja kykyä toimia osana laumaa. Luonnollisissa oloissa vasikka saa myös kasvaa emonsa rinnalla ja vieroittuu maidosta vähitellen vasta noin 8–11 kuukauden iässä.

Ihmisen harjoittama jalostus on muuttanut erityisesti lypsylehmiä voimakkaasti. Nykyiset lypsylehmät tuottavat moninkertaisesti enemmän maitoa kuin vielä muutama vuosikymmen sitten, mutta samalla jalostus on lisännyt esimerkiksi utare-, sorkka- ja hedelmällisyysongelmia. Vaikka lehmän luontainen elinikä voi olla yli 20 vuotta, maidontuotannossa se teurastetaan tavallisesti jo noin 5–6 vuoden iässä.

Ruokakuva

Kokeile kasvisruokaa kuukauden ajan

Tueksi saat sähköpostiisi päivittäisen tietopaketin täynnä herkullisia reseptejä, käytännöllistä tietoa ja inspiraatiota. Voit toteuttaa haasteen joko täysin vegenä tai vain lisäämällä kasvisruoan osuutta arjessasi.

Right Menu Icon