Lahjoita

Turkis­tarhauksen aika on ohi

Turkistarhaus on jo nyt kielletty 16 Euroopan maassa. Näiden lisäksi moni maa on kieltänyt eläinten pitämisen ahtaissa häkeissä. Viikonloppuna kokoomus käsittelee omaa turkistarhauskantaansa.

Miksi myös kokoomuslaisen tulisi asettua turkistarhauskiellon kannalle?

Kuva: Roger Brendhagen

Euroopan Unioni hyväksyi viime vuonna End the Cage Age -kansalaisaloitteen, jonka tavoite on lopettaa eläinten kasvatus ahtaissa häkeissä. Aloite ei suoraan mainitse turkistarhausta, mistä syystä meneillään on nimien keruu nimenomaisesti turkistarhauksen kieltämistä tavoittelevaan Fur Free Europe -aloitteeseen. 

Tänä viikonloppuna kokoomuksen puoluekokouksessa on esillä aloite, joka läpi mennessään velvoittaisi puoluehallitusta ja kehottaisi eduskuntaryhmää edistämään lainsäädäntöä, jonka mukaan turkistarhaus kielletään siirtymäajalla. Tässä artikkelissa käsitellään muutamia näkökohtia, jotka osoittavat, että turkistarhauksen kielto sopii hyvin myös sivistysporvarilliseen ajatusmaailmaan.

ALLEKIRJOITA VETOOMUS

Pyydä kanssamme kokoomuksen puoluekokousedustajia toimimaan sen puolesta, että puolue asettuisi kannattamaan turkistarhauksen kieltoa.

Allekirjoita nyt!

Turkistarhauksen tai turkisten myynnin kieltäneet maat ja alueet. Lähde: Fur Free Alliance

Keskustelua turkistarhauksesta on yleensä käyty kahdesta eri näkökulmasta: toiset ovat painottaneet eläinten hyvinvointia ja sivistysvaltion vastuuta eläimistä, toiset alan tarjoamia taloudellisia mahdollisuuksia ja työpaikkoja. Tämä asetelma oli selvästi nähtävissä esimerkiksi vuonna 2013, kun eduskunta käsitteli turkistarhauksen kieltoa vaatinutta kansalaisaloittetta. 

Tilanne on kuitenkin muuttunut kymmenessä vuodessa paljon. Viime vuosien aikana mm. Hugo Boss, Armani, Gucci, Michael Kors, Versace, Prada Group ja Lacoste ovat ilmoittaneet lopettavansa turkisten käytön, ja raakaturkisten myynti on romahtanut. Huutokauppayhtiö Saga Furs sai edellisessä turkishuutokaupassa myytyä ainoastaan 10 % tarjolla olleista minkinnahoista. Koronapandemia on entisestään vauhdittanut alan alamäkeä. Samalla turkistarhoille on annettu suuria määriä julkista tukea, osin jopa EU-säännösten vastaisesti.

Turkistarhauksen taloudellisen merkityksen romahdusta kuvaavat seuraavat luvut:

  • Suomessa on noin 600 turkistarhausta harjoittavaa yritystä. Vuonna 2020 näistä 118 tuotti Verohallinnon avoimen datan perusteella verotettavaa tuloa (avoimessa datassa ovat mukana vain osakeyhtiöt).Yhteisöjen tuloveromaksuja yritykset maksoivat yhteensä 712 956 € edestä. 
  • Vuonna 2018 alan yritykset tuottivat keskimäärin 32 759 euroa tappiota, vuonna 2019 keskimääräinen tappio oli 25 286 euroa. 
  • Tarhaajien liiton jäsenyrityksiä oli vuonna 2010 1 043, vuonna 2021 enää 581.
  • Tullin Uljas-tietokannan mukaan alan nettovienti vuonna 2012 oli 438 544 161 euroa, vuonna 2021 enää 126 177 565 euroa. Alan itse mainostamassa bruttovientiarvossa 312 miljoonaa on mukana Suomeen huutokaupattavaksi tuodut ulkomaiset nahat. Laki turkistarhauksen kieltämiseksi ei kieltäisi tätä tukkukauppaa, joka tuottaa yli puolet alan bruttoviennistä
  • Turkistarhaajien etujärjestö väittää, että elinkeino työllistää suoraan yli 4 000 ihmistä. Tästä itse tarhauksen osuus osuus on vain 1 153, loput työpaikat ovat mm. huutokauppayrityksessä tai nahkojen värjäyksessä, joita tarhauksen kieltäminen ei koske. 

ELÄINSUOJELU VAI TALOUS?

Turkistarhauskeskustelussa on usein asetettu vastakkain eläinsuojeluarvot ja toiseelta alan tuomat taloudelliset voitot ja työllisyys.

Tämä näkökulma on nyt vanhentunut, kun tarhojen vientitulot ovat romahtaneet ja alaa on tekohengitetty valtavilla määrillä julkista tukea. 

Jo vuonna 2002 EU:n tieteellisen komitean selvityksen johtopäätös oli, että “koska turkistarhojen nykyiset olot aiheuttavat vakavia ongelmia kaikille tarhatuille turkiseläinlajeille, olisi kehitettävä toisenlaisia tarhausratkaisuja, joissa eläinten tarpeet tyydyttyisivät". 

Turkistarhojen keskeisiä ongelmia ovat ahtaat, virikkeettömät häkit ja eläinten luontaisen käyttäytymisen mahdottomuus. Tämä aiheuttaa eläimille kärsimystä. Lisäksi ketut, minkit ja supikoirat ovat olleet kotieläiminä alle 100 vuotta (vrt. koira 10 000 – 40 000 vuotta). Nämä eläimet ovat edelleen villieläimiä, niillä on villieläimen vaistot ja ne suhtautuvat ihmisiin pelokkaasti. 

Turkistarhoja säätelevää asetusta ollaan oltu uusimassa jo vuosia, ja se on viivästynyt monta kertaa. Ennakkotieto on, ettei asetukseen ole tulossa eläinten kannalta merkittäviä parannuksia. Myöskään lausuntokierroksella ollut eläinsuojelulain uudistus ei paranna turkistarhojen oloja. Tarhoille tehdyissä satunnaisissa tarkastuksissa ongelmia on löytynyt paljon. Alan sääntely on siis vanhentunutta ja heikkoa, eikä näidenkään sääntöjen noudattamista tunnuta pitävän alalla tärkeänä.

Turkisala on itse kehittänyt erilaisia sertifiointijärjestelmiä, joista viimeisin on nimeltään WelFur. Nämä sertifikaatit eivät kuitenkaan vaadi tarhoilta sellaisia eläinten elinoloihin liittyviä parannuksia, jotka ylittäisivät voimassaolevan lainsäädännön.  WelFurin asettamat standardit ovat alhaisempia kuin usean EU-maan lainsäädäntö.

Suomen turkistarhojen yleisin eläin on naali, joka saattaa luonnossa vaeltaa yli tuhannen kilometrin matkoja. Kuva: Roger Brendhagen.

Tarhojen häkit ovat pysyneet pääpiirteittäin samanlaisina vuosikausia. WelFur on suunniteltu nykyisten rakenteiden ja lainsäädännön asettamien minimien ehdoilla, eikä se tarjoa ratkaisuja yllä mainittuihin vakaviin hyvinvointiongelmiin. Kriteeristö ei esimerkiksi sisällä minkeille tärkeää pääsyä vesialtaaseen eikä ketuille mahdollisuutta kaivamiseen. Minkkien kykyä etsiä ruokaa vedestä ja kettujen kaivamista pidetään luontaisena käyttäytymisinä, ja motivaatio niiden toteuttamiseen on korkea. 

WelFur-sertifikaatin arviointimenetelmät yhdistävät erilaisia mittaristoja ja antavat tarhalle kokonaispisteet. Tämä tapa peittää alleen ongelmia yksittäisten mittareiden kohdalla ja siten mahdollisesti vakavia hyvinvointiongelmia. Turkistalan etujärjestö väittää, että arvioinnit toteuttaa riippumaton yritys. Etujärjestö omistaa kuitenkin itse 38 % Suomessa arvioinneista vastaavasta Kannuksen tutkimustila Luova Oy:stä. 

Julkaistu 8.6.2022

Pysy ajan tasalla!

Päivitykset suoraan sähköpostiisi!

Oikeutta eläimille -yhdistyksen sähköpostilistalla saat uusimmat tiedot toiminnasta, kampanjoista ja mahdollisuuksista auttaa eläimiä! Lähetämme sähköpostia ajankohtaisen tilanteen mukaan muutaman kerran kuukaudessa.

Ota meihin yhteyttä

Oikeutta eläimille
Vilhonvuorenkatu 7-9 C th 4
00500 Helsinki

044 722 3351 (klo 9-17)
044 722 3352 (tiedotusvälineet)

info@oikeuttaelaimille.fi