Eläinasiat saatava pois maa- ja metsätalousministeriöstä
Ministerien esteellisyys ja maa- ja metsätalousministeriön ristiriitaiset tehtävät ovat osasyy eläinsuojelun heikkoon tasoon Suomessa.
Oikeutta eläimille -yhdistys on tehnyt kantelun oikeusasiamiehelle maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvisesta. Yhdistys pitää ministeriä esteellisenä johtamaan eläinsuojelulain uudistusta. Lisäksi yhdistys pyytää laillisuusvalvojan kantaa siihen, tulisiko eläinsuojeluasioiden ylipäätään kuulua maa- ja metsätalousministeriön toimialaan.
Yhdistys on kerännyt nimiä vetoomukseen, joka vaatii eläinsuojeluasioiden siirtämistä pois maa- ja metsätalousministeriöstä. Vetoomukseen on yhdistyksen mukaan tullut lyhyessä ajassa yli 10 000 allekirjoitusta.
– Maa- ja metsätalousministeriö pitää ensisijaisena tehtävänään maatalouden tehotuotannon kilpailukyvyn edistämistä. Samaan aikaan sen pitäisi asettaa rajoituksia ja normeja, kuten eläinsuojeluvaatimukset. Meillä on pukki kaalimaan vartijana, ja tämä rikkoo perustuslain vaatimusta hallinnon tarkoituksenmukaisuudesta, sanoo Kristo Muurimaa Oikeutta eläimille -järjestöstä.
Aiemmin tässä kuussa maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen vieraili Saga Furs -turkisyhtiön huutokaupassa ja liioitteli heikosti sujuneen huutokaupan menestystä somekanavillaan. Kurvinen on ilmoittanut omistavansa esimerkiksi Saga Fursin ja teurastamoyritys Atrian osakkeita.
Suomen nykyinen eläinsuojelulainsäädäntö on pääosin vuodelta 1996 ja auttamatta vanhentunut. Eläinsuojelulain kokonaisuudistus on ollut tekeillä jo useiden vuosien ajan. Nyt tekeillä oleva uudistus on eri hallitusten aikana ollut lausuntokierroksella kahdesti, ja se on herättänyt voimakasta kritiikkiä etenkin tuotantoeläinten olojen osalta.
Oikeutta eläimille -yhdistyksen mukaan laki jättää vaille parannuksia ylivoimaisesti suurimman osan sen vaikutuspiirissä olevista tuotantoeläimistä. Mitään merkittäviä parannuksia ei ole ehdotettu esimerkiksi turkiseläinten, broilerien, kalakasvattamoiden tai lihasikojen oloihin. Lisäksi vähäisiin parannuksiin on ehdotettu erittäin pitkiä siirtymäaikoja.
Eläinsuojelulain uudistus ei tuo parannuksia yhdenkään näistä eläimistä asemaan.
Lähipäivinä eduskuntaan odotettava lakiuudistus on jättämässä Suomen pahasti jälkeen verrokkimaiden eläinsuojelukehityksestä. Viime vuosina esimerkiksi turkistarhaus on kielletty useassa Euroopan maassa kuten Norjassa, Virossa ja Alankomaissa.
Lakiuudistusta on valmisteltu pääasiassa edellisen maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän johdolla. Myös Leppä on voimakkaasti sitoutunut eläinten tehotuotantoon. Hän muun muassa omistaa maidontuotantotilan.
– Surkea on vahva taloudellinen tuki alan yrityksille, joiden ei tarvitse tehdä parannuksia. Suomen ongelmat uudistaa eläinsuojelulakia tehokkaasti ja asianmukaisella, nykyistä eurooppalaista ajattelua vastaavalla tavalla johtuvat ainakin osin siitä, että asiasta vastaavat ministerit ovat olleet esteellisiä ja että maa- ja metsätalousministeriön toimialakenttä ei ole ollut perustuslain edellyttämällä tavalla tarkoituksenmukainen, sanoo Kristo Muurimaa.
Oikeusasiamiehelle osoitetussa kantelussa Oikeutta eläimille pyytää kannanottoa siihen, voiko eläinsuojelun kaltaisesta merkittävästä alasta vastaavaksi ministeriksi nimittää tuottajaa tai muuten eläinten hyötykäyttöön sijoittanutta henkilöä, joka henkilökohtaisesti hyötyy eläinsuojelun tason heikosta kehityksestä. Tämä on ollut Suomessa yleinen käytäntö, jota tulisi pohtia oikeudellisesti.