Hyppää pääsisältöön

Miksi kasvissyöjäksi?

Kasvissyönti on lisääntynyt viime vuosina verrattain nopeasti. Syyt ruokavalion ja muidenkin elämäntapojen kokonaisvaltaiseen muutokseen voivat olla muun muassa terveydellisiä, ympäristöllisiä, eettis-filosofisia tai kaikkia näitä yhtä aikaa. Kasvissyöjiä, jotka välttävät eläinten hyväksikäyttöön perustuvia tuotteita ja palveluja, kutsutaan vegaaneiksi.

Eläinten oikeudet

Myös muilla eläimillä kuin ihmisillä tulisi olla oikeus elämään ja oikeus olla olematta omaisuutta.

Eläimet ovat tietoisia ja tuntevia olentoja. Myös muilla eläimillä kuin ihmisillä tulisi olla oikeus elämään ja oikeus olla olematta omaisuutta.

Tehoeläintuotannossa eläimiä kohdellaan pikemminkin tuotantovälineinä kuin elävinä yksilöinä. Eläintä pidetään elossa niin kauan, kuin se on taloudellisesti kannattavaa. Lihan kulutuksen lisääntyessä tilakoot ovat kasvaneet niin suuriksi, että eläinten yksilöllinen hoito on mahdotonta.

Tehotuotantoa on eläinten pahoinvoinnin vuoksi helppo kritisoida. Tämän takia moni ihminen suosii luomuvaihtoehtoja, joiden tuotannolliset kriteerit ovat tavanomaista tiukemmat. Eläinten kannalta luomuolosuhteet kuitenkin tarkoittavat ei-luomuun verrattuna lähinnä hieman suurempaa liikkumatilaa, ulkoilumahdollisuutta sekä luomutuotettua rehua. Esimerkiksi tavallisella sikatilalla Suomessa noin satakiloisella lihasialla on tyypillisesti noin neliömetrin verran tilaa. Luomutilalla vastaavan kokoisen eläimen karsinan koon vähimmäisvaatimus on sisällä 1,3 neliömetriä ja ulkojaloittelutilassa 1,0 neliömetriä. Asetelma on molemmissa tapauksissa sama: eläin synnytetään tuottaakseen jotakin ja tapetaan, kun sen elossa pitäminen ei ole enää taloudellisesti tai muutoin hyödyllistä.

Eläinten oikeuksissa on kyse lajityypillisistä ja yksilön oikeuksista. Muiden eläinten syrjiminen, eli lajisorto tai spesismi, ei ole moraalisesti perustellumpaa kuin esimerkiksi rasismi.

Broilerihalli, jonka lattia valkoisenaan lintuja, joilla ei juurikaan liikkumatilaa
Tehoeläintuotannossa eläimiä kohdellaan pikemminkin tuotantovälineinä kuin elävinä yksilöinä.

Ympäristö

Yli neljäsosa maapallon maapinta-alasta on nykyään joko laitumena tai rehupeltona. Kasvisten kierrättäminen eläinten ruoansulatuksen kautta on ravinnon ja luonnonvarojen tuhlausta.

Sekasyöjän ruokkimiseen tarvitaan 2300 m² viljelysmaata, vegaanin ruokkimiseen 1000 m².

Kasvisruoan tuottaminen vaatii liharuokaa pienemmän viljelypinta-alan. Esimerkiksi yhden lihakilon tuottamiseen tarvitaan noin kymmenen kiloa kasvirehua. Ruotsin maatalousyliopiston raportin mukaan yhden sekasyöjän ruokkimiseen tarvitaan 2300 m² viljelysmaata, lakto-ovovegetaristin 1500 m² ja vegaanin 1000 m². Eläinperäisten tuotteiden tuottaminen vaatii myös enemmän energiaa kuin kasvisravinnon tuottaminen, mikä johtuu eläinten energiankulutuksesta ennen teuraskokoon kasvamista, sekä erilaisista välivaiheista, kuten kuljetuksesta, teurastuksesta ja elintarvikkeiden jalostuksesta. Lihantuotantoon käytettäviä eläimiä voidaan kutsua käänteisiksi proteiinitehtaiksi, sillä niiden kasvattamiseen kuluu proteiinia ja energiaa enemmän kuin mitä niistä on mahdollista saada.

Eläinten kasvattamiseen tarvitaan vettä enemmän kuin viljelykasvien viljelemiseen. Tukholman kansainvälisen vesi-instituutin tutkijoiden mukaan eläinproteiinipohjainen ruoka kuluttaa vettä 5–10 kertaa enemmän kuin kasvisruokavalio. Saman laitoksen tutkijoiden vuonna 2012 julkaistussa raportissa todetaan maailman väestön kasvissyöntiin siirtymisen olevan yksi keino ruoka- ja vesikatastrofin välttämiseksi seuraavan 40 vuoden aikana.

Eläimiä hyödyntävä maatalous on suuri yksittäinen typpi- ja fosforipäästöjen lähde maapallolla. Suomessa maatalous on merkittävin yksittäinen ihmisen aiheuttaman ravinnekuormituksen lähde. Typpeä ja fosforia tarvitaan kasvien kasvua edistäviksi ravinteiksi, mutta liiallinen käyttö aiheuttaa ympäristöongelmia, kuten vesistöjen rehevöitymistä. Rehevöityminen, eli kasvien perustuotannon kasvaminen, voi johtaa muun muassa ihmisille myrkyllisten sinilevien massaesiintymien yleistymiseen, veden happivajaukseen tai -katoon ja kalakuolemiin. Myös eläinten lannasta ja virtsasta haihtuva ammoniakki aiheuttaa rehevöitymistä sekä happamoitumista, josta seuraa muun muassa haittaa vesieliöille ja metsien vaurioitumista.

Ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta ruokavaliolla on merkitystä. Suomen kasvihuonekaasujen kokonaispäästöistä maatalouden osuus on 18 %. Ruoantuotannossa syntyvistä kasvihuonekaasuista tärkeimpiä ovat hiilidioksidi, metaani ja dityppioksidi. Hiilidioksidi on ihmisen tuottamista kasvihuonekaasuista merkittävin, ja sitä syntyy kaikessa palamisessa: esimerkiksi fossiilisia polttoaineita käyttävissä voimaloissa, auton moottorissa ja metsiä kaskettaessa. Metaani, joka on voimakas kasvihuonekaasu, on peräisin karjan ruoansulatuksesta ja lannasta sekä riisipelloilta. Dityppioksidia vapautuu muun muassa typpilannoitteiden käytöstä ja välillisesti myös sademetsien raivaamisesta uudeksi viljely- ja laidunmaaksi.

Kaksi kolmannesta Amazonin sademetsissä kaadetusta metsäalasta liittyy karjankasvatukseen

Maailmanlaajuisesti eläintuotanto sekä aiheuttaa kasvihuonekaasupäästöjä että vie maa-alaa alkuperäiseltä luonnolta ja muun ruoan tuotannolta. Peltoja olisi tarpeeksi maapallon väestön ruokkimiseen, mutta lisääntyvä lihan kulutus aiheuttaa osaltaan metsien muuttamista pelloiksi. Eräiden tutkimusten mukaan lihantuotanto on Brasiliassa tärkein syy hakata Amazonin sademetsiä maatalousmaaksi, joko laitumeksi tai rehuntuotantoon. Arviolta noin kaksi kolmannesta kaadetusta metsäalasta liittyy karjankasvatukseen. Sademetsän kaataminen aiheuttaa suuria kasvihuonekaasupäästöjä, poistaa ilmastonmuutosta hillitseviä hiilinieluja, heikentää biodiversiteettiä sekä vie monelta lajilta ja yksilöltä elinolosuhteet.

Terveys

Monipuolisella kasvisruokavaliolla on mahdollista saavuttaa useita terveyshyötyjä. Tutkitusti kasvissyöjien ruokavalio sisältää sekaruokavalioon verrattuna vähemmän tyydyttyneitä rasvoja ja kolesterolia, mutta enemmän kuituja, ja monien vitamiinien ja kivennäisaineiden saanti on runsaampaa. Kasvissyöjien ruokavaliosta voi saada lihansyöjien ruokavaliota enemmän esimerkiksi C- ja E-vitamiinia, magnesiumia ja kaliumia sekä flavonoideja ja karoteeneja.

Kasvissyönnin on havaittu vähentävän muun muassa sydän- ja verisuonitauteihin, kakkostyypin diabetekseen sekä eturauhas- ja paksusuolensyöpiin sairastumista. Sydän- ja verisuonitautien riskin pieneneminen mahdollisesti selittyy kasvissyöjien matalammalla verenpaineella sekä veren rasvojen paremmalla laadulla. Tutkimuksissa myös fytokemikaalien runsas saanti on yhdistetty pienempään sydäntautiriskiin.

Terveellinen kasvisruokavalio on monipuolinen. Siinä on kiinnitettävä huomiota erityisesti vitamiinien ja rasvahappojen tarvittavaan saantiin sekä proteiinin laatuun. Ravitsemusasiantuntijaorganisaatio Academy of Nutrition and Dietetics (entinen American Dietetic Association) on todennut, että huolellisesti koostettu kasvis-/vegaaniruokavalio on ravitsemuksellisesti riittävä kaikissa elämänvaiheissa.